(IPS) -- Venezuelan öljyteollisuus on hyvin heikoissa kantimissa, vaikka maalla on maailman suurimmat tunnetut öljyvarat. Taustalla on korruptiota ja huonoa johtamista.

Vuoden 2013 lopulla Venezuela tuotti öljyä liki kolme miljoonaa barrelia päivässä, mutta nyt määrä jää alle kahteen miljoonaan ja uhkaa pudota vielä siitäkin, taloustieteilijä Luis Oliveros sanoo.

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote. Se tuo 95 prosenttia valuuttatuloista ja muodosti vielä vuosikymmenen puolivälissä yli viidesosan kansantuotteesta. Tuotanto on pääosin valtiollisen PDVSA-yhtiön käsissä.

Korruptiotutkimukset veivät joulkuussa yhtiön aiempia johtajia telkien taa. Maata vuodesta 2013 johtanut presidentti Nicolás Maduro nimitti marraskuun lopulla PVDSA:n johtoon kenraali Manuel Quevedon, jolla ei ole aiempaa kokemusta alalta. Hallitus toivoo, että hän kasvattaa päivätuotantoa miljoonalla barrelilla.

Ei ole varaa investoida

Välitön tavoite on täyttää 1,97 miljoonan barrelin päiväkiintiö, jonka öljyntuottajamaiden järjestö Opec määräsi Venezuelalle kaudelle 2017–2018.

”Pelkästään päivätuotannon pitäminen nykyisessä 1,85 miljoonassa barrelissa vaatisi 3–4 miljoonan euron investoinnin teollisuuteen, eikä rahaa ole”, alan konsulttifirmaa johtava Alberto Cisneros sanoo.

Hän muistuttaa, että Venezuelan taloutta kalvavat lukuisat ongelmat: nelinumeroinen inflaatio, rinnakkaiset valuutat, joiden arvo heikkenee päivittäin, pula ruuasta, lääkkeistä ja välttämättömyystavaroista sekä sadan miljardin euron ulkomaanvelka.

Öljy-yhtiön toiminta on vaikeuksissa myös siksi, että sieltä irtisanottiin 18 000 henkeä eli puolet työvoimasta hallitusta vastustaneen lakon jälkeen vuonna 2003, muistuttaa vuosien 1999–2002 apulaisenergiaministeri Víctor Poleo.

Korruptio räjähti silmille

Korruptio räjähti silmille joulukuussa 2017, jolloin 67 PVDSA:n johtajaa passitettiin vankilaan. Syytteet ulottuvat tuotantolukujen väärentämisestä kavallukseen ja maan itsenäisyyden vaarantamiseen.

Tuomittujen joukossa oli kaksi presidentti Maduron kauden öljyministeriä, Eulogio del Pino ja Nelson Martínez. Kumpikin toimi virka-aikanaan myös PVDSA:n hallituksen puheenjohtajana ja johti sen yhdysvaltalaista tytäryhtiötä Citgoa. Syytteiden mukaan ministerit ajoivat Citgon tuhoon neuvotellessaan sen velkoja uusiksi.

Rikostutkinnassa on myös vuosien 2002–2014 öljyministeri Rafael Ramírez, joka toimi viimeksi maansa YK-suurlähettiläänä vuoden 2017 marraskuuhun asti. Häntä epäillään osallisuudesta rahanpesuun Banca Privada d'Andorran välityksellä.

Espanjalaisen El País -lehden mukaan Ramírezin lähipiirin uskotaan saaneen vähintään kahden miljardin euron laittomat tulot vuosina 1999–2013.

Pakotteet kiihdyttävät kuolemankierrettä

Konsultti Cisneros syyttää Venezuelan öljyntuotannon alamäestä sijoitusten ja ylläpidon puutetta. Esimerkiksi tärkeällä Maracaibojärven alueella tuotettiin 1900-luvulla miljoona barrelia päivässä, mutta nyt vanhentuneen kaluston vuoksi alle puolet siitä.

Texasin Rice-yliopiston tutkija Francisco Monaldi sanoo, että öljyntuonti Venezuelasta Yhdysvaltoihin on pudonnut alle 1,4 miljoonaan barreliin päivässä. Yhdysvallat on ollut vuosikymmeniä Venezuelan öljyn suurin ostaja ja tärkein tulonlähde. Kiinaan viedyllä öljyllä on lähinnä maksettu velkoja.

Presidentti Maduron vasemmistolaista politiikkaa ja omavaltaisia otteita vastustava Yhdysvallat on asettanut Venezuelalle pakotteita, jotka mutkistavat valtion ja PVDSA:n velkajärjestelyjä.

”Asetelma vaikeuttaa yhteisyrityksistä kiinnostuneiden sijoittajien löytämistä. Venezuelan öljyntuotanto näyttää joutuneen kuolemankierteeseen”, Monaldi arvioi.

Cisneros näkee kaksi ratkaisumallia: joko hallitus kääntää talous- ja öljypolitiikkansa suunnan tai maan johto vaihtuu.