Argentiina pyrkii litiumin suurtuottajaksi

(IPS) -- Argentiina pyrkii maailman johtavaksi litiumin tuottajaksi. Litiumia tarvitaan elektronisten laitteiden akuissa kännyköistä sähköautoihin, joten sen kysyntä on huimassa kasvussa. Riippuu jalostusasteesta, paljonko Argentiinan köyhä kolkka siitä hyötyy.

Toistaiseksi Argentiinassa toimii kaksi litiumkaivosta, joiden 40 000 tonnin vuotuinen saalis vastaa maan energia- ja kaivosministeriön mukaan 16:ta prosenttia koko maailman tuotannosta.

Johtavat kansainväliset litiumintuottajat ovat kuitenkin löytäneet Argentiinan, ja vireillä on peräti 53 uutta kaivoshanketta. Ne kattavat lähes 900 000 hehtaarin alueen maan luoteisosassa.

”Pystymme kaivamaan litiumkarbonaattia, mutta meiltä puuttuvat akkujen valmistukseen tarvittavat patentit ja tekniikka”, Jujuyn yliopiston taloustieteilijä Benito Carlos Aramayo harmittelee.

”Siksi litium ei muuta maan luoteiskolkan roolia raaka-aineentuottajana. Sokeriin ja tupakkaan keskittynyt valikoima vain laajenee”, hän jatkaa.

Litiumkolmiossa rikkaat varannot

Valtaosa litiumista sijaitsee Jujuyn, Saltan ja Catamarcan maakunissa. Ne kuuluvat Puna de Atacaman kuivaan alueeseen, jolta löytyy yli 4 000 metrin korkeudessa sijaitsevia suolakenttiä. Niiden alla olevat mineraalit pumpataan ylös veden avulla ja vesi haihdutetaan valtavissa altaissa.

Litiumkolmioksi kutsuttu alue ulottuu Pohjois-Chileen ja Bolivian lounaisosiin. Siellä sijaitsee jopa 70 prosenttia maailman litiumvarannoista.

Chile on ollut johtava litiumintuottaja, mutta sijoittajien katseet ovat kääntyneet Argentiinaan samalla kun metallin kysynnän ennustetaan kolminkertaistuvat vuoteen 2025. Vilkastunut malminetsintä Argentiinan Punassa on nostanut arvion maan osuudesta maailman litiumvarannoista liki 14 prosenttiin.

”Argentiinasta voi tulla maailman johtava litiuminviejä”, FMC Lithium -yhtymän varapääjohtaja Tom Schneberger arvioi. Firman tytäryhtiö tuottaa nyt 22 500 tonnia litiumia vuodessa Catamarcassa.

Schneberger kertoi loppuvuodesta lähes 300 miljoonan euron investoinnista, joka tähtää tuotannon tuplaamiseen vuoteen 2019 mennessä. Hän kiittelee presidentti Mauricio Macrin hallitusta pelisääntöjen selkiinnyttämisestä Argentiinassa.

Suuryhtiöiden toiminta arveluttaa

Tutkijoita ja asukkaita kiinnostavat kaivostoiminnan vaikutukset alueella. ”Litiumin geopolitiikkaa” tutkinut historioitsija Bruno Fornillo muistuttaa, että raaka-aineen arvo nousee jalostuksen myötä. Hän patistaa luomaan alueelle akkuteollisuutta, vaikka se vaatii tietoa ja osaamista.

Félix de Azara -ympäristösäätiön neuvonantaja Claudio Bertonatti rinnastaa litiumin muuhun luonnonvarojen hyödyntämiseen eli ekstraktivismiin. ”Siinä ei tuoteta mitään, ainoastaan hyödynnetään.”

Hänen mukaansa jättiyritykset tekevät köyhillä alueilla, mitä lystäävät. ”Aiemmin niiden toiminta kytkeytyi uusliberaaleihin hallituksiin, mutta viime aikoina olemme huomanneet, ettei se muutu, oli hallitus millainen tahansa.”

Vuonna 2010 Saltan ja Jujuyn maakunnan 33 alkuperäisyhteisöä vetosi korkeimpaan oikeuteen, koska niillä on lain mukaan oikeus tulla kuulluksi, kun alueella aloitetaan uusia hankkeita. Oikeus torjui vetoomuksen muotoseikkoihin vedoten.

Vuonna 2015 samat yhteisöt toimittivat viranomaisille julistuksen periaatteista, joita tulisi noudattaa, jotta alueen kolla- ja atacama-kansojen oikeudet täyttyvät.