Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”
Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä. Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0.
Unkarin hallitus on antanut parlamentille käsiteltäväksi kolme lakialoitetta, joilla pyritään rajoittamaan siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa tekevien järjestöjen ja aktivistien toimintaa. Ihmisoikeusjärjestöt, Euroopan neuvosto ja YK:n pakolaisjärjestöt ovat jo vaatineet lain vetämistä takaisin, sillä se voisi johtaa jopa järjestöjen sulkemiseen.
Tammikuussa julkistettu, viime viikolla parlamenttiin edennyt lakipaketti vaatisi, että siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa toimivat järjestöt joutuisivat käymään läpi ”kansallisen turvallisuustarkastuksen”. Mikäli siirtolaisuusjärjestöt saisivat ulkomaista rahoitusta, niiden pitäisi maksaa summasta 25 prosenttia veroa.
Hallitus myös kieltäisi turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten kanssa työskenteleviä menemästä kahdeksaan kilometriä lähemmäs raja-aluetta. Se voisi estää järjestöiltä pääsyn pidätyskeskuksiin, joissa siirtolaisia pidetään.
Mikäli järjestöt eivät tottelisi sääntöjä, ne saattaisivat saada sakkoja tai niitä voitaisiin jopa sulkea.
Käytännössä lainsäädännön piiriin kuuluisivat kaikki siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tekevät järjestöt. Niiden pitäisi hakea sisäministeriöltä lupa työnsä jatkamiseksi ja paljastaa toiminnastaan yksityiskohtaista tietoa. Se tekisi lähes mahdottomaksi pidätyskeskusten tarkkailun sekä lainopillisen tuen antamisen, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
”Laki antaisi hallitukselle avoimen valtakirjan ottaa järjestöt kohteekseen hatarin perustin. Näillä ehdotuksilla ei ole todellisuudessa mitään tekemistä kansallisen turvallisuuden tai rajojen suojaamisen kanssa, vaan kyse on siitä, että vaiennetaan ne, jotka auttavat avun tarpeessa olevia ihmisiä ja uskaltavat korottaa äänensä”, kritisoi myös Amnesty International kannanotossaan.
Unkari perustelee lakiehdotusta kansallisella turvallisuudella ja laittoman maahanmuuton ehkäisemisellä. Taustalla on myös maan hallituksen inho Yhdysvalloissa elävää unkarilaistaustaista liberaalia miljardööriä George Sorosia kohtaan. Unkarilaistaustainen, liberaali Soros rahoittaa monia järjestöjä säätiönsä kautta, ja lakipaketti onkin saanut työnimen Stop Soros. Lisäksi Unkarissa on tulossa vaalit huhtikuussa, ja uudet lait ovat osa valtapuolue Fideszin vaalikampanjaa.
Saksan ulkoministeriö sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks ovat jo ilmaisseet huolensa lakipaketista. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vaatinut maata vetämään ehdotuksen pois.
Fidesz ja sen johtaja Viktor Orban ovat viime vuosina ryhtyneet tiukkoihin toimiin siirtolaisuutta vastaan ja siirtyneet yhä autoritaarisempiin otteisiin. Esimerkiksi ulkomaista rahoitusta saavia järjestöjä vastaan on säädetty laki, joka vaatii niitä rekisteröitymään. EU on vienyt Unkarin lain vuoksi Euroopan oikeusistuimeen. Serbian vastaiselle rajalle on rakennettu aita, josta UNHCR:n mukaan pääsee tällä hetkellä läpi vain kaksi ihmistä päivässä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia