(IPS) -- Kongon demokraattisessa tasavallassa 4,5 miljoonaa ihmistä joutuu pakoilemaan kotimaassaan, kolera on tappanut yli tuhat ja apua tarvitsee 13 miljoonaa. Avustusjärjestöjen mukaan tilanne on heikentynyt nopeasti aseellisten yhteenottojen levittyä aiemmin rauhallisille alueille.

”Kyse ei ole samoista konflikteista, joita olemme nähneet 20 viime vuoden ajan. Grand Kasain ja Tanganyikan kaltaiset aiemmin rauhalliset alueet ovat muuttuneet levottomuuspesäkkeiksi, joissa väestöryhmien välinen väkivalta häätää satojatuhansia kodeistaan”, Norjan pakolaisneuvoston pääsihteeri Jan Egeland kuvaa.

Hänen mukaansa taistelut itärajalla sijaitsevissa Etelä- ja Pohjois-Kivun sekä Iturin maakunnassa ajavat yhä enemmän ihmisiä myös rajojen yli Ugandaan, Burundiin, Tansaniaan ja Sambiaan. Avuntarve kasvaa nopeammin kuin siihen pystytään vastaamaan.

Jos kansainvälinen yhteisö ei kykene auttamaan yli 13:a miljoonaa hätää kärsivää, seuraukset ovat tuhoisat Kongolle ja kenties myös sen naapureille, Egeland varoittaa.

Perhe joutui taivasalle

Pahimmin kärsivät Kongossakin naiset ja lapset. Koteja ja kouluja on poltettu, ja moni joutui lähtemään pakoon tyhjin käsin. Lapsia uhkaa joutuminen pakkovärvätyksi aseryhmiin, joita toimii pelkästään Etelä-Kivun maakunnassa 33 erilaista.

Charlotte Ukuba päätyi pakomatkallaan maan keskisosassa sijaitsevan Kwilun maakunnan Kikwitiin.

”Asun taivasalla kahdeksan lapseni kanssa. Mieheni kuoli viime vuonna Kasain maakunnan väkivaltaisuuksissa. Täällä majoituin ensin muiden pakolaisten kanssa kirkkoon, mutta pastori ajoi meidät ulos viime viikolla. Olen rahaton, ja vanhin tyttäreni sairastaa malariaa”, Ukuba kertoo.

Yhteenotot aseryhmien ja armeijan välillä alkoivat Kasaissa elokuussa 2016 ja ovat sittemmin laajentuneet myös aseryhmien välisiksi.

Tänä vuonna pahimmat väkivaltaisuudet on koettu Pohjois-Kivussa. Avustustyöntekijöiden vähittäinen vetäytyminen seudulta on pahentanut humanitaarista kriisiä, YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM raportoi jo viime syksynä.

Avuntarve kasvaa

IOM auttaa pakolaisia löytämään katon päänsä päälle ja tarjoaa tukeaan seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneille naisille, järjestön työntekijä Jean-Claude Bashirahishize kertoo.

Naisia tuetaan taloudellisesti ja heille järjestetään koulutusta, joka mahdollistaa toimeentulon hankkimisen. ”Turvallisuusriskit kuitenkin estävät avustustyön alueilla, joilla armeija ja aseryhmät ottavat yhteen”, hän lisää.

Parina viime vuonna eri puolilla Kongoa yltyneet väkivaltaisuudet ovat aiheuttaneet sen, että moni maanviljelijä ei ole päässyt kylvämään peltojaan kolmeen kauteen. YK-järjestöjen mukaan ihmisillä ei ole enää syötävää eikä ruoka-apu pysty täyttämään vajetta. Joulukuussa Kasain alueella kärsi ruuan puutteesta 3,2 miljoonaa ihmistä, mutta apua saatiin vain 400 000:lle.

YK, EU ja Hollannin valtio järjestävät huhtikuussa kansainvälisen kokouksen Kongon auttamiseksi. Egeland painottaa, että Kongon kriisi on paisunut uusiin mittoihin 2000-luvun alkuvuosista. Apulupausten pitää kasvaa vastaavasti, jotta pahimmat seuraukset vältetään.