Kehitysmaiden velkakriisi uhkaa kärjistyä

Kehitysmaiden ulkomaanvelan maksu kasvoi viime vuonna korkeimmilleen sitten vuoden 2004. Dollarin kurssin noustessa tilanne voi vielä pahentua, varoittaa kehitysmaiden velkaantumista vastaan kampanjoiva Jubilee Debt Campaign -järjestö. 

Järjestön eilen julkistamien tilastojen mukaan 126 kehitysmaassa, joista lukuja on saatavilla, velanmaksu kattoi viime vuonna jo 10,7 prosenttia hallitusten tuloista. Vuosina 2014–2017 kasvua on ollut noin 60 prosenttia.

Jubilee Debt Campaign varoitti jo viime vuonna, että kehitysmaissa on käynnistynyt uusi velkakriisi. Se on seurausta lainanantobuumista, jonka taustalla taas ovat matalat korot. Samaan aikaan hyödykkeiden hinta on laskenut, mikä on vähentänyt kehitysmaiden hallitusten tuloja. Dollarin kurssi puolestaan on vahvistunut, mikä nostaa velkataakkaa, sillä velat lasketaan usein dollareissa. 

”Velanmaksu pienentää hallitusten budjetteja samaan aikaan, kun tarvitaan enemmän rahaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen”, muistuttaa Tim Jones, Jubilee Debt Campaignin ekonomisti tiedotteessa.

Hänen mukaansa holtittomien lainanantajien pitäisi kantaa vastuunsa ja alentaa maksuja, jotta hallitukset pystyisivät toimittamaan peruspalveluita kansalaisilleen.

Vaikeimmassa asemassa ovat esimerkiksi hyödykkeiden viennistä riippuvaiset maat, sillä hinnat ovat viime vuosina laskeneet. Esimerkiksi öljyä vievän Angolan tuloista 55 prosenttia meni viime vuonna velkoihin, öljyä ja kultaa vievän Ghanan tuloista 42 prosenttia. Vaikeuksissa ovat myös maat, joiden aiemmat diktaattorit ottivat lainoja, kuten esimerkiksi Gambia ja Tunisia.

Kehitysmaiden velkaantuminen oli suuri ongelma 2000-luvun alussa, ja velkojen anteeksi antamisen puolesta kampanjoitiin laajasti. Vuosina 2000–2010 kehitysmaiden ulkomaanvelan takaisinmaksu putosikin sekä vientituotteiden hintojen nousun että kehitysmaiden velkojen perumisen vuoksi. Vuosina 2008–2014 kehitysmaiden hallitusten ulkomaanlainat kuitenkin lähes kaksinkertaistuivat.