Avunantajat ovat luvanneet Kongon demokraattiselle tasavallalle yhteensä 528 miljoonan dollarin eli noin 429 miljoonan euron suuruisen summan maan vaikean humanitaarisen kriisin taltuttamiseksi.

”Avunantajien anteliaisuus antaa Kongon hallituksen ja kongolaisten instituutioiden rinnalla työskenteleville YK:lle ja humanitaarisille toimijoille mahdollisuuden pelastaa enemmän ihmishenkiä ja suojella useampia naisia, tyttöjä, miehiä ja poikia”, sanoi YK:n hätäapukoordinaattori Mark Lowcock Genevessä järjestetyn konferenssin jälkeen viime perjantaina.

Yhteensä 54 maata lupasi maalle apua. Suomi kertoi viime viikolla ohjaavansa kevään humanitaarisen avun varainjaossa Kongoon noin 1,9 miljoonaa euroa.

Kongolle luvattu kokonaissumma oli kuitenkin vain vajaan kolmanneksen siitä, mitä maa olisi YK:n arvion mukaan tarvinnut. Se ei tule riittämään kaikkien avuntarvitsijoiden tukemiseksi.

Kongossa arvioidaan olevan 13 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat humanitaarista apua. Määrä on tuplaantunut vuodessa. Yli kaksi miljoonaa lasta kärsii vakavasta akuutista aliravitsemuksesta ja miljoonat ovat paenneet. Lisäksi maassa on vakava koleraepidemia.

Jo viime vuonna avustusjärjestöt joutuivat supistamaan toimintaansa rahapulan vuoksi.

”Jouduimme tekemään päätöksiä, joita meidän ei pitäisi tehdä. --- Marraskuussa 2017 konflikteissa kärsivissä Kasain maakunnissa meidän piti puolittaa 90 000 ihmisen ruoka-annokset. Viime kuussa jouduimme pienentämään annoksia lisää, eikä yli neljännes ihmisistä saa lainkaan ruokaa”, sanoi Oxfamin maajohtaja Jose Barahona ennen konferenssia.

Kriisin taustalla on maan vaikea poliittinen tilanne. Kongo on kärsinyt vuosikausien ajan konflikteista, ja viime aikoina ne ovat pahentuneet. Esimerkiksi Iturin alueella puhkesi etninen konflikti helmikuussa. Kasain alueella väkivalta on hieman laantunut, mutta siitä huolimatta viljelijät ovat menettäneet jo kolme peräkkäistä satokautta. Epävakautta on pahentanut se, että presidentti Joseph Kabila kieltäytyi väistymästä kautensa lopuksi vuonna 2016. Uudet vaalit on määrä pitää tänä vuonna.

Maan johto kieltäytyi osallistumasta avustuskonferenssiin. Se on syyttänyt YK:ta ja avustusjärjestöjä imagonsa pilaamisesta. Esimerkiksi brittilehti The Guardianin mukaan se on eri mieltä muun muassa pakolaisluvuista.