(IPS) -- Irakissa on määrä pitää parlamenttivaalit 12. toukokuuta ja hallitus patistaa maan sisällä pakoilevia kansalaisia palaamaan kotiin. Heitä on miljoonia, eikä paluu houkuttele kaikkia.

Äärijärjestö Isis kukistettiin Irakissa joulukuussa, ja noin kolme miljoonaa ihmistä on yrittänyt palata sen jälkeen kotiin. Kaksi miljoonaa majailee kuitenkin yhä leireillä tai pakoilee muualla. Isisin esiinmarssi tammikuussa 2014 ja sitä seuranneet väkivallan vuodet jättivät jälkeensä humanitaarisen katastrofin.

Pakolaisten joukossa on lisäksi noin miljoona ihmistä, jotka Yhdysvaltain vuoden 2003 hyökkäystä seurannut sisällissota ajoi liikkeelle vuosina 2006–2007.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 9 miljoonaa irakilaista tarvitsee humanitaarista apua ja heistä 5 miljoonalta puuttuu puhdas juomavesi. Irakissa on 39 miljoonaa asukasta.

Vaaleja lykättiin

YK-järjestöt odottavat aseellisten yhteenottojen laantuvan edelleen Irakissa tänä vuonna. Samalla pakolaisten kotiinpaluun uskotaan kiihtyvän, mutta on myös pelättävissä, että jotkut joutuvat uudelleen evakkoon.

”Ihmisillä on halua palata kotiseudulleen ennen toukokuun vaaleja”, Irakissa avustustyötä tekevän Norjan pakolaisneuvoston tiedottaja Melany Markham sanoo. Vaalit oli määrä pitää jo syyskuussa 2017, mutta niitä lykättiin sodan vuoksi.

Irakin sunnien suurin poliittinen järjestö on ehdottanut vaalien siirtämistä toistamiseen, jotta pakolaiset ehtisivät palata, mutta korkein oikeus piti lisälykkäystä perustuslain vastaisena.

Kotiin ei voi mennä

Mosulin itäpuolella sijaitsevilta leireiltä lähtee nyt kotiin vähemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Monet pakenevat toista tai jopa kolmatta kertaa.

Ihmiset eivät uskalla palata Mosuliin ilman takuita turvallisuudesta, alueella toimivat norjalaiset avustustyöntekijät raportoivat.

Anbarin maakunnasta kuuluu samanlaisia kokemuksia. ”Kilo 18 -leiriltä joulukuussa lähteneistä ainakin joka viides palasi, koska kotiin ei voinut mennä. Joskus on kyse turvallisuudesta, toisten koti on tuhoutunut tai vallattu”, Markham selittää.

Hänen mukaansa uhkana ei ole Isis vaan heimojen välinen väkivalta tai kostouhka niille, joita epäillään yhteistyöstä Isisin kanssa. Moni pelkää myös maahan jääneitä räjähteitä.

”Alueet pitäisi puhdistaa ennen kuin asukkaat palaavat. Niille, jotka pelkäävät kostoa kotiseudullaan, tulisi löytää uusi asuinpaikka”, Markham pohtii.

Rahasta on tiukkaa

Irakin kuluvan vuoden budjetti julkistettiin huhtikuun alussa. Loppusumma on reilut 70 miljardia euroa, ja kurdialueen osuus pudotettiin kiistelyn jälkeen 17:stä 12 prosenttiin.

Leikkaukset heikentävät jälleenrakennusta Erbilin ja Mosulin ympäristössä, missä Isis teki laajaa tuhoa ja aiheutti pakolaisvirtoja. Irakin keskusjohto suivaantui kurdeihin sen jälkeen, kun alueen itsenäistyminen sai 92 prosentin kannatuksen syyskuun kansanäänestyksessä.

Irakin hallitus on pyrkinyt eristämään Kurdistanin naapurimaista ja ottanut hallintaansa Kirkukin öljykaupungin ja muita alueita. Mutkikas poliittinen ja taloudellinen tilanne vaikeuttaa entisestään pakolaisten paluuta alueelle.

Hiljan pidetyssä Irakin jälleenrakennuskokouksessa saatiin lupaukset 24 miljardin euron sijoituksista, mutta Maailmanpankin mukaan tuhot ovat lähes kolminkertaiset.

Irakin peruspalvelut, kuten vesi- ja terveydenhuolto, ovat kaikkialla ylikuormitettuja. Kotimaan evakkojen lisäksi arviolta neljännesmiljoona irakilaista pakeni Isisin terroria ulkomaille.