“Kouluikäisenä kärsin pahoista ja kivuliaista kuukautiskrampeista. Saatoin syödä viisikin Panadolia, mutta kivut eivät kadonneet”, kertoo tansanialainen Hyasintha Ntuyeko.

Kun hän avautui kivuista kotona, vastaanotto oli tyly. Kuukautiset ovat naisten juttuja, eikä niistä tulisi puhua ääneen.

“Sulkeuduin, kunnes valmistuin yliopistosta.”

Sattumien kautta Ntuyeko päätyi myymään kuukautissiteitä ja kosmetiikkaa heti valmistumisen jälkeen. Työn piti olla välivaihe, mutta menestys myyntityössä vei mennessään, ja hän perusti myöhemmin oman siteitä myyvän yrityksen.

Pikku hiljaa Ntuyeko alkoi ymmärtää, miten tärkeää olisi rikkoa kuukautisiin liittyviä tabuja ja häpeää. Häpeää, joka oli saanut myös hänet sulkeutumaan vuosikausiksi.

Kuukautisiin liittyy valtava määrä uskomuksia ja piilottelua monessa eri kulttuurissa. Esimerkiksi länsimaissa kuukautissidemainoksien veri korvataan yhä sinisellä nesteellä. Mainokset korostavat, ettei “kenenkään tarvitse tietää”, eivätkä kuukautiset ylipäätään ole kovin yleinen keskustelunaihe.

Tabut ja häpeä heikentävät terveyttä

Tansaniassa tabut ja häpeä rajoittavat tyttöjen ja naisten elämää yhtä lailla. Maassa elää yli 120 eri heimoa, joten käytännössä uskomukset vaihtelevat paljon.

“Järvialueella elää uskomus, että vene voi upota, jos nainen istuu sen kyydissä kuukautisten aikaan. Joillain alueilla uskotaan, että kuukautiset voivat villiinnyttää pahat henget, sillä ne janoavat verta”, Ntuyeko kertoo.

Yhteinen haaste on kuitenkin kaikkialla häpeä, sanoo Virpi Mesiäislehto kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalilta.

“Likaiset kuukautissuojina käytetyt kangasrätit saatetaan piilottaa patjan alle, kun niitä ei kehdata pestä yleisissä vessoissa tai kuivattaa auringonvalossa muiden nähden.”

Likaisten rättien uudelleenkäyttö voi aiheuttaa vakavia tulehduksia. Pahimmillaan kertakäyttösiteitä poltetaan piilottelun vuoksi kangaspeiton alla, jolloin muovin palamisesta syntyvät vaaralliset kaasut voivat olla hengenvaarallisia.

Mesiäislehto on työskennellyt Tansaniassa pitkään kuukautishygienian ja seksuaaliterveyden parissa. Nyt työn alla on sekä kuukautiskuppien lanseeraaminen yhdessä kuukuppiyritys Lunetten kanssa että vammaisten tyttöjen kuukautishygieniaa parantava hanke.

“Vammaiset tytöt kohtaavat kaksin verroin häpeää. Jo pelkästään vamma on häpeä, jota pitää piilotella. Teini-iässä he joutuvat uudenlaisen myllerryksen keskelle, kun kuukautiset alkavat”, hän kertoo.

Kuukuppi voi viedä neitsyyden ja muita erikoisia uskomuksia

Suomessakin yhä suositumpi kuukuppi on rantautunut myös Tansaniaan. Fida vetää yhdessä Lunetten kanssa parhaillaan hanketta, jolla halutaan tehdä kuppi tunnetuksi tansanialaisille.

Kuukuppi on sekä ekologisempi että edullisempi kuin esimerkiksi kertakäyttöside. Sen avulla päästään eroon muovijätteestä, jota kertakäyttösiteistä syntyy. Rahan puutteen vuoksi niitä saatetaan Tansaniassa tosin jopa pestä ja käyttää uudelleen, mikä on puolestaan hygieniariski.

Kuppi pitää parhaimmillaan 6–8 tuntia. Monelle koulua käyvälle tytölle se voi olla vapauttavaa.

“Kuukupin käyttöönotto vaatii toki aina koulutusta. Käytössä on tärkeä muistaa, että se pitää huuhdella puhtaalla eli juomiseen kelpaavalla vedellä ja keittää sekä kuukautisten alkaessa että loputtua kiehuvassa vedessä vähintään viisi minuuttia”, Mesiäislehto kertoo.

Tansaniassa kuukuppi ja tamponit ovat herättäneet kuitenkin myös kysymyksiä. Suurimpia huolenaiheita on ollut neitsyyden menetys. Sen lisäksi monia mietityttää, voiko se laajentaa vaginaa tai kiihottaa seksuaalisesti.

“Olemme käyneet mielenkiintoisia keskusteluja siitä, missä menee neitsyyden raja. Menettääkö tyttö todella 'koskemattomuutensa', jos immenkalvo puhkeaa vahingossa vaikkapa juostessa tai kiipeillessä?”

Fida kouluttaa parhaillaan kouluttajia kuukupin levittämiseksi yhteisöissä. Mesiäislehdon mukaan vastaanotto on ollut positiivinen.

Lunette ei kuitenkaan ole vielä saanut oikeutta tuoda kuukuppeja maahan myyntiin, sillä hyväksymisprosessi on ollut oletettua hitaampi ja vaivalloisempi.

”Pääasiallinen huoli vaikuttaa liittyvän tuotteen turvallisuuteen ja siihen, onko tyttö enää neitsyt käytettyään kuppia. Moni virkamies on sanonut, että kuukautiskupista ei yleisesti ottaen 'pidetä' ja siksi hyväksymisprosessi kestää”, kertoo Anna-Kaisa Kähkölä, joka edustaa Lunettea Tansaniassa.

Kuukautiset ovat koko yhteisön asia 

Hyasintha Ntuyeko on ollut mukana myös Fidan valistustyössä ja koulutuksissa. Hän omistaa ja johtaa yritystä, joka valmistaa luomusiteitä, ja on Tansaniassa tunnettu “kuukautisaktivisti”, joka haluaa murtaa kuukautisiin liittyviä tabuja ja uskomuksia.

Ntuyeko oli vuonna 2015 mukana järjestämässä Tansanian ensimmäistä “kuukautismielenosoitusta”, jolla haluttiin herätellä ihmisiä ymmärtämään kuukautishygienian tärkeys.

“Tuolloin ihmisiä oli vaikea saada mukaan ja meitä yritettiin vaientaa”, hän kertoo.

Ntuyekon lanseeraamaa iskulausetta ”hedhi salamaa” eli ”turvalliset kuukautiset” ei tuolloin sopinut edes lausua ääneen.

”Meidän toivottiin puhuvan tyttöjen 'puhtaudesta', mutta vastustin ajatusta, koska käsite on liian laaja. Olemme joutuneet taistelemaan, mutta nykyään turvallisista kuukautisista puhutaan jo mediassakin.”

Kuukautisista pitäisi puhua yhtä ahkerasti myös miehille, sillä he ovat tansanialaisessa yhteiskunnassa edelleen vallankäyttäjiä, Ntuyeko muistuttaa.

“Heidät pitää saada ymmärtämään, että kuukautiset ovat paljon laajempi kysymys kuin siteiden ja tamponien saatavuus.”

Koulussa tarvitaan tukea

Kuukautisiin liittyvät haasteet kytkeytyvät vahvasti myös esimerkiksi infrastruktuuriin ja veden saatavuuteen.

“Harvassa koulussa on yksityiset vessat, eikä vessoissa ole välttämättä edes ovia. Vesihanat ovat yleisissä tiloissa. Miten tyttö voi vaihtaa siteen tai pestä kuukautiskupin, jos yksityisyyttä ei ole ja siihen liittyy häpeää?” Ntuyeko kysyy.

Siteiden, tamponien tai kuukuppien puutteessa tytöt joutuvat myös turvautumaan kangasriepuihin, jotka eivät pidä.

“Tytöt joutuvat häpeilemään mahdollisia veriläiskiä takapuolessa ja välttelevät siksi oppitunnilla vastaamista. Tansanialaisessa koulussa opettajaa puhutellaan seisten”, sanoo myös Mesiäislehto.

Tämä vaikuttaa tyttöoppilaiden osallistumiseen ja moni jää pois koulusta kokonaan tai lähtee viimeistään lounaan jälkeen kotiin. Tutkimusten mukaan monissa matalan tulotason maissa tytöt ovat kuukausittain useita päiviä poissa koulusta.

Tärkeintä on tarjota tytöille vaihtoehtoja, Mesiäislehto muistuttaa.

”Emme ajattele, että tuomme ratkaisuja, joita tyttöjen ja naisten tulisi orjallisesti käyttää. Haluamme tarjota vaihtoehtoja, jotta he voisivat hallita paremmin elämäänsä niin, että he ovat sekä taloudellisesti että sosiaalisesti voimaantuneita ja vapaampia elämään kuukautisten aikanakin.”