Kenian hallitus häätää alkuperäiskansa sengwerien jäseniä näiden esi-isien mailta väkivalloin ja laittomasti. Tänä vuonna on poltettu yli 300 kotia, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään julkaistussa raportissaan (pdf).

Häätöjä tehdään Länsi-Keniassa Embobutin metsässä, joka on virallisesti suojelualuetta. Tavoitteena on estää metsähakkuita.

Alueella toteutetaan myös useita kehitysyhteistyöohjelmia, joita rahoittavat muun muassa Maailmanpankki ja EU. Amnestyn mukaan riskinä on, että kehitysyhteistyövaroilla vahvistetaan Kenian metsähallitusta (KFS), joka toteuttaa häätöjä.

Raportissa kritisoidaan myös Suomea, sillä se tuki Kenian metsähallitusta (KFS) seitsemän vuoden ajan ja suunnittelee hankkeelle myös jatkoa.

“Kehitys on Kenialle tärkeää, mutta se ei saa maksaa ihmishenkiä. Kaikkien metsähankkeita Embobutissa rahoittavien tahojen tulee varmistaa, etteivät ne aiheuta ihmisoikeusloukkauksia”, sanoo Amnestyn Kenian osaston toiminnanjohtaja Irungu Houghton.

Metsästäjä-keräilijäkansoihin kuuluvat sengwerit ovat eläneet Embobutin metsäalueella sukupolvien ajan. Kenian perustuslain ja kansainvälisen oikeuden mukaan heidän mielipidettään olisi pitänyt kysyä ennen kuin heitä aletaan siirtää.

Kenian hallituksen mukaan näin onkin tehty, mutta Amnestyn mukaan heitä on häädetty väkivalloin. Monet joutuvat nyt asumaan huonokuntoisissa asunnoissa ja perheitä on hajonnut, kun yksi perheenjäsen on jäänyt metsään vartioimaan esi-isien perintöä ja muut muuttaneet turvallisuussyistä muualle. Raportin mukaan on myös käynyt ilmi, että KFS itse on ollut mukana laittomissa hakkuissa, joista sengwereitä on syytetty.

Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet tilannetta jo useiden vuosien ajan, sillä sengwereitä on häädetty aiemminkin. Asia nousi vuodenvaiheessa uudelleen esiin, kun taloja alettiin jälleen polttaa ja Kenian metsähallituksen vartijat ampuivat kuoliaaksi yhden sengwer-kansan jäsenen pakkohäädön yhteydessä.

Tuolloin alkuperäiskansajärjestöt sekä muun muassa suomalainen ympäristöalan säätiö Siemenpuu vetosivat ulkoministeri Timo Soiniin (sin) ja silloiseen kehitysministeriin Kai Mykkäseen (kok), jotta Suomi ei enää rahoittaisi Kenian metsähallitusta.

Suomi tuki Kenian metsäsektorin uudistamista 18,8 miljoonalla eurolla vuosina 2009–2016. Ohjelmassa muun muassa perustettiin maahan metsätoimistoja. Uudistuksen toteutti KFS.

Tällä hetkellä yhteistyötä ei ole, mutta kehitysministeri Mykkänen hyväksyi joulukuussa uuden, 9,5 miljoonan euron arvoisen yksityisen sektorin metsäohjelman vuosille 2018–2022. Sen yhteistyökumppanina olisi KFS.

Ulkoministeriö kertoi maailma.netille tammikuussa, että uutta ohjelmaa ei ole vielä aloitettu, vaan ensin tutkitaan, mitä Keniassa on viime aikoina tapahtunut. Amnestyn mukaan hankkeen aloitusajankohtaa on kritiikin vuoksi nyt siirretty.

Suomi on tehnyt aiemmin arvioinnin Kenian metsäohjelmasta vuonna 2016, mutta Amnestyn mukaan se ei huomioinut riittävästi ihmisoikeusasioita. Sen mielestä selvitys pitäisi teettää uudelleen ja ihmisoikeuslähtöistä lähestymistä pitäisi vaatia kaikkiin tuleviin hankkeisiin.

”Uudessa tarkastelussa tulisi erityisen tarkasti selvittää mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset, jotka tapahtuivat ohjelman aikana”, sanoo Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen.