Kansalaisjärjestöt pettyneitä eduskunnan CETA-päätökseen

Suomen eduskunta hyväksyi keskiviikkona 16.5.2018 EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) äänin 141–42. Sopimusta tukivat paitsi hallituspuolueiden edustajat, myös kaikki läsnäolleet sdp:n, rkp:n, kd:n ja Liike Nytin edustajat. Sopimusta vastaan äänestivät kaikki vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten läsnäolleet edustajat.

Suomen Attac, Maan ystävät ja kansalaistoimijoiden ja -järjestöjen muodostama TTIP-verkosto ovat pettyneitä päätökseen. ”Suomen eduskunta on päätöksellään myynyt Suomen luonnonvarat globaaleille suuryrityksille ja mahdollistanut niille työehtojen polkemisen. Työntekijöille tärkeät työehdot on saavutettu taistelulla ja tämä työ tehtiin nyt tyhjäksi. Suomen vuosisatainen historia siirtomaana toistaa itseään”, Attacin puheenjohtaja Eva-Liisa Raekallio toteaa. Maan ystävien aktiivi Ville-Veikko Hirvelä huomauttaa, että ”eduskunnan ratkaisu alistaa ympäristöä, ilmastonmuutosta ja ihmisoikeuksia koskevat sitoumuksemme ylikansallisten sijoittajien tuotto-odotusten toteutumiselle”.

Kansalaisjärjestöt ovat käyneet aktiivista kampanjaa CETA:a vastaan. Sosiaalinen media on ollut kovassa käytössä, ja vielä äänestyspäivän aamuna TTIP-verkosto järjesti tempauksen eduskuntatalon edessä. ”Tempauksella halusimme muistuttaa päättäjiä siitä, että CETA merkitsee kahletta kaikelle tulevalle lainsäädäntötyölle, myös sote-uudistuksen odotettavissa oleville korjauksille. Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta myönsi tämän vaatiessaan, että Suomen kaivoslainsäädäntö uudistetaan ennen CETA:n sijoitussuojaosion voimaanastumista. Yksittäisen lain kertaluonteinen korjaaminen ei kuitenkaan riitä - ongelma on tämä sopimus, joka lainsäätäjien päätösvaltaa uhkaa”, TTIP-verkoston Marissa Varmavuori sanoo.

CETA-sopimus tai sen käsittely eivät ole saaneet mediassa tilaa. Vielä äänestyksen aattona ja samana päivänä uutiset täyttyivät vasta myöhemmin kesällä tapahtuvasta sote-äänestyksestä sekä yhden hallituspuolueen logonpaljastustilaisuudesta. Kansalaisjärjestöt ja yhteistyöverkostot ovat korvaamattoman arvokkaita toimijoita yhteiskunnassa, jossa objektiivisen ja kriittisen tiedon saaminen on yhä vaikeampaa.