Uutiset Myanmarin demokratiakehitys ja vallankaappaus
Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa
Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Myanmarin armeija on ajanut lähes 700 000 rohingyaa Bangladeshiin pakosalle. Amnestyn tuoreen raportin mukaan myös rohingyojen aseistettu ryhmä Arsa on syyllistynyt ihmisoikeusloukkauksiin. Kuva: Kamrul Hasan / BRAC World / CC BY-NC 2.0.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt todisteita siitä, että Myanmarin muslimivähemmistön, rohingyojen, oikeuksia puolustava aseistettu ryhmä Arsa on syyllistynyt hindujen joukkomurhaan.
Järjestö on löytänyt todisteita kahdesta Rakhinen osavaltiossa elokuussa 2017 tehdystä joukkomurhasta, joissa on tapettu jopa 99 ihmistä. Lisäksi Arsa on syyllistynyt muihin laittomiin tappoihin ja kaappauksiin, järjestö kertoo tänään ilmestyneessä raportissaan.
Amnestyn raportti on ensimmäinen, joka keskittyy rohingyoja edustavan Arsan rikkomuksiin, sillä maailman huomio on aiemmin ollut Myanmarin armeijan tekemissä laajoissa etnisissä puhdistuksissa.
”On vaikea jättää huomiotta Arsan toimien puhdasta julmuutta. Se on jättänyt pysyvän vaikutuksen uhreihin, joiden kanssa olemme puhuneet. Vastuu näistä julmuuksista on yhtä tärkeää kuin vastuu Myanmarin turvallisuusjoukkojen tekemistä rikoksista ihmisyyttä vastaan”, sanoo Amnestyn kriisijohtaja Tirana Hassan tiedotteessa.
Amnestyn keräämien todistajanlausuntojen mukaan Arsan taistelijoista sekä paikallisista rohingyoista koostuva joukko hyökkäsi elokuun 25. päivänä Ah Nauk Kha Maung Seikin kylään. He keräsivät kokoon kymmeniä hindunaisia-, miehiä ja -lapsia. Muutamaa tuntia myöhemmin he teloittivat 53 ihmistä, joista 23 oli lapsia, osa alle 8-vuotiaita.
Kahdeksan naista ja kahdeksan lasta pelastui. Amnestyn haastattelemat todistajat kertoivat joko nähneensä murhat tai esimerkiksi kuulleensa huutoja.
”Heillä oli veitset sekä lapioita ja rautatankoja. Piilouduimme pensaikkoon ja onnistuimme näkemään hiukan. Setäni, isäni ja veljeni – heidät kaikki teurastettiin”, kertoi Raj Kumari, 18.
Samana päivänä 46 ihmistä katosi Ye Bauk Kyarin kylästä. Arsan epäillään murhanneen myös heidät.
”Molemmat pitää tuomita”
Arsan elokuussa 2017 aloittama hyökkäys johti Myanmarin armeijan raakoihin vastatoimiin. Armeija on tappanut ja raiskannut joukoittain siviilejä ja ajanut noin 693 000 rohingyaa pakoon Bangladeshiin.
Myanmarin hallinto on kuitenkin syyttänyt YK:n turvallisuusneuvostoa puolueellisuudesta, koska sen sympatiat ovat olleet rohingyojen puolella.
Amnestyn Tirana Hassan muistuttaa, ettei Myanmar ole päästänyt Rakhinen osavaltioon tutkijoita selvittämään tapahtumia, joten Arsan rikkomuksia on ollut vaikea tutkia. Siksi alueelle pitää nyt päästää riippumattomia tutkijoita.
”Arsan järkyttäviä hyökkäyksiä seurasi Myanmarin armeijan etninen puhdistus rohingyoja kohtaan. Molemmat pitää tuomita – yhden osapuolen ihmisoikeusloukkaukset eivät koskaan oikeuta toisia”, hän sanoo.
Myanmarin valtauskonto on buddhalaisuus. Hindut sekä islaminuskoiset rohingyat kuuluvat vähemmistöön. Rohingyoja on syrjitty pitkään, eikä heillä ole esimerkiksi Myanmarin kansalaisuutta. Arsa perustettiin buddhalaisten ja rohingyojen välisten vuonna 2012 tapahtuneiden kahakoiden jälkeen.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia