Siirtyminen asevelvollisuudesta kaikkia koskevaan kansalaispalvelukseen rikkoisi kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvää pakkotyön kieltoa, varoittaa Aseistakieltäytyjäliitto.

Sen mukaan asevelvollisuusjärjestelmää pitää kyllä uudistaa, mutta sen laajentamisen sijasta sitä pitäisi pikemminkin supistaa.

Entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin ajatushautomo julkisti viime viikolla raportin, jossa ehdotettiin, että asevelvollisuudesta luovuttaisiin ja sen sijaan siirryttäisiin kaikkia koskevaan kansalaispalvelukseen, jonka voisi suorittaa joko asepalveluksena tai varautumispalveluksena, johon voisi kuulua esimerkiksi väestön- tai ympäristönsuojelua. Osallistujat saisivat verovähennyksiä, kieltäytyjät eivät.

Aseistakieltäytyjäliiton mukaan järjestelmässä olisi useita ongelmia ja se saattaisi rikkoa Euroopan ihmisoikeussopimusta sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta. Sopimusten mukaan valtiot saavat kyllä määrätä kansalaisensa asepalvelukseen ja siviilipalvelukseen, mutta kaikki muu on kiellettyä pakkotyötä.

Aseistakieltäytyjäliiton mielestä palveluksesta pitäisi olla myös mahdollisuus kieltäytyä.

”Suomi on velvollinen tunnustamaan aseistakieltäytymisoikeuden, eikä sotilaalliseen varautumiseen ilmeisen läheisesti kytketty 'varautumispalvelu' sitä toteuttaisi. Palveluksesta tulee siis olla myös mahdollisuus kieltäytyä”, se toteaa kannanotossaan.

Järjestön mukaan on myös kyseenalaista, tarvittaisiinko uutta järjestelmää. Esimerkiksi Norjassa on vapaaehtoinen asevelvollisuus, mutta ei varautumispalvelusta, se muistuttaa.

Asevelvollisuusjärjestelmän uudistaminen on herättänyt tänä vuonna paljon keskustelua. Suomessa on pohdittu muun muassa mahdollisuutta luopua Jehovan todistajien erioikeudesta kieltäytyä asepalveluksesta. Taannoin puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) ehdotti myös naisten asepalveluksesta luopumista varojen säästämiseksi.