Etelä-Sudanin yli neljä vuotta kestäneestä sisällissodasta on saatu pitkästä aikaa myönteisiä uutisia. Sodan pääosapuolet, maan presidentti Salva Kiir ja entinen varapresidentti Riek Machar kertoivat eilen allekirjoittaneensa rauhansopimuksen, johon sisältyy kolmen vuorokauden sisällä alkava tulitauko.

Sopimukseen ei voi suhtautua liian optimistisesti, sillä osapuolet ovat solmineet rauhan aiemminkin, tuloksetta. Nytkään kaikkia yksityiskohtia ei ole saatu vielä sovittua. Vuosien varrella konflikti on myös pirstaloitunut usean eri aseellisen ryhmän väliseksi, mikä vaikeuttaa yhteisymmärryksen löytämistä.

Etelä-Sudanissa viimeksi toukokuussa vieraillut Suomen Unicefin tiedottaja Martti Penttilä toivoo, että tällä kertaa rauhansopimus myös tuottaisi tuloksia.

”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita. Heiltä ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä. Vielä kolme vuotta sitten ihmiset ehkä ymmärsivät sotaa paremmin, mutta nyt he ovat huomattavasti turhautuneempia. Sodan takia mikään ei mene eteenpäin”, hän kertoo.

”Koko kylässä ei ole ruokaa”

Etelä-Sudan itsenäistyi pitkän sisällissodan jälkeen Sudanista vuonna 2011. Maa ehti nauttia itsenäisyydestä vain muutaman vuoden ajan, sillä joulukuussa 2013 eri etnisiä ryhmiä edustavat presidentti ja varapresidentti riitaantuivat. Kiistan seurauksena aseelliset ryhmät aloittivat sisällissodan, jossa useimmat osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Kyse ei ole vain etnisten ryhmien välisistä vastakkainasetteluista vaan myös vallasta ja maan rikkaista luonnonvaroista.

Tuhansittain ihmisiä on tapettu ja raiskattu ja yli neljä miljoonaa ihmistä on paennut joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Sotiminen on tehnyt maanviljelyksestä lähes mahdotonta. Tällä hetkellä noin 7,1 miljoonaa ihmistä, reilusti yli puolet maan väestöstä, kärsii ruokapulasta.

Viime vuonna osiin maata puhkesi nälänhätä, ja nytkin jo 155 000 ihmistä elää Maailman ruokaohjelman mukaan nälänhätää muistuttavissa oloissa. YK:n humanitaarisen avun johtaja Mark Lowcock kuvaili kesäkuun alussa maan asukkaiden kärsimystä ”lähes käsittämättömäksi” ja varoitti tilanteen yhä pahenevan.

Penttilä on nähnyt saman.

”Koko maan sisällä 250 000 lasta on vaarassa kuolla aliravitsemukseen”, hän kertoo.

Unicef toimittaa maahan hätäapua, kuten ruokaa, vettä ja terveyspalveluita. Penttilä vieraili huhti–toukokuussa maan itäosissa sijaitsevassa Kapoetassa, jossa Unicef tukee aliravitsemusta hoitavia klinikoita. Niillä jaetaan tietoa ravitsemuksesta ja hoidetaan nälkiintyneitä lapsia muun muassa maapähkinätahnalla. Se pelastaa lasten hengen mutta ei ratkaise ruokapulaa.

”Eräs nainen kertoi, ettei koko kylässä ole ruokaa. Jatkuva sotiminen on johtanut siihen, ettei elintarvikkeita saada kuljetettua eikä talous pyöri”, Penttilä kuvailee.

Vaikean taloudellisen tilanteen takia lapsia on ollut helppo houkutella taistelemaan aseellisten ryhmien riveissä. Unicefin ja muiden järjestöjen mukaan viime vuosina jopa 19 000 lasta on värvätty taistelijoiksi tai tukitehtäviin. He ovat kysyttyä työvoimaa.

”Lasten ajatellaan usein olevan lojaalimpia ja heitä on helpompi manipuloida”, Penttilä kertoo.

Väkivalta järkyttää niin suomalaista kuin eteläsudanilaistakin

Vaikka taistelut ovat kiihtyneet ja nälkä pahentunut, Etelä-Sudanin konflikti ei ole herättänyt kovin laajaa  huomiota länsimaissa, vaan rauhanneuvotteluita on käyty Itä-Afrikan alueellisen järjestön Igadin ja sittemmin Sudanin johdolla. Etelä-Sudanin konfliktia onkin kutsuttu yhdeksi maailman unohdetuimmista kriiseistä.

Penttilä uskoo sen johtuvan osittain siitä, että Saharan eteläpuolisen Afrikan sisällissotia pidetään länsimaissa usein normaalina ja tavallisina. Kaukana olevia ja erivärisiä kohtaan ei tunneta yhtä helposti myötätuntoa.

”Se on surullista. Ihmiset Etelä-Sudanissa eivät todellakaan halua elää siinä tilanteessa. He olivat väkivallasta yhtä järkyttyneitä kuin minäkin”, hän sanoo.

Pieniä edistysaskeleita kuitenkin saavutetaan. Uuden rauhansopimuksen lisäksi hyvä uutinen on esimerkiksi satojen lapsisotilaiden vapauttaminen aseellisten ryhmien riveistä tänä vuonna. Unicef on ollut mukana vapautusneuvotteluissa, ja Penttilä pääsi seuraamaan keväällä vapautusseremoniaa, jossa lapset laskivat aseensa ja saivat siviilivaatteet.

Lapset pääsevät takaisin perheidensä luo, ja heille annetaan psykososiaalista tukea. Tänä vuonna Unicef on aloittanut kokeilun, jossa entisille lapsisotilaille annetaan ammattikoulutusta pääkaupunki Jubassa. Vaikka työllistymismahdollisuudet ovatkin heikot, koulutuksesta voi olla apua myöhemmin, Penttilä uskoo.

”Jos lapset saadaan nyt pidettyä hengissä ja he pääsevät kouluun, heillä on taidot olemassa, vaikka tilanne rauhoittuisikin vasta kymmenen vuoden kuluttua."