YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut Etelä-Sudanin asevientikieltoon. Kielto koskee kaikkia aseita ja asetarvikkeita, ja se on voimassa ensi vuoden toukokuun loppuun asti. Turvallisuusneuvosto myös uusi Etelä-Sudanille asetettuja sanktioita viime perjantain istunnossaan.

Yhdeksän turvallisuusneuvoston jäsenmaata äänesti asevientikiellon puolesta, mutta Bolivia, Kiina, Etiopia, Päiväntasaajan Guinea, Kažakstan ja Venäjä jättivät äänestämättä. Etiopia ja Päinväntasaajan Guinea olivat huolissaan siitä, että lisärangaistukset voisivat heikentää Etelä-Sudanissa käynnissä olevaa rauhanprosessia.

Etelä-Sudanin sisällissota alkoi joulukuussa 2013 maan presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin riitaannuttua keskenään. Sodassa on tapettu ja raiskattu kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yli neljä miljoonaa on paennut joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Maassa on vaikea humanitaarinen kriisi ja yli miljoona lasta on aliravittuja.

Osapuolet allekirjoittivat kesäkuussa rauhansopimuksen, jonka toimivuudesta ei kuitenkaan vielä ole takeita. Viime viikolla Etelä-Sudanin parlamentti äänesti Salva Kiirille kolmen vuoden jatkokauden presidenttinä, mikä ei miellytä Macharia ja hänen kannattajiaan.

Etelä-Sudanille on vaadittu asevientikieltoa useamman vuoden ajan. Esimerkiksi Yhdysvallat vaati maan asettamista asevientikieltoon jo vuonna 2016 presidentti Barack Obaman hallinnon aikana, mutta se ei saanut riittävästi kannatusta. 

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan nyt tehty päätös on askel oikeaan suuntaan, mutta se tulee myöhässä. Nyt jokaisen maan, etenkin Etelä-Sudanin naapureiden, on myös noudatettava sitä, muistuttaa järjestön Itä-Afrikan apulaisjohtaja Seif Magango.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Etelä-Sudanin YK-lähettiläs Akuei Bona Malwal sanoi, että asevientikielto heikentää rauhan mahdollisuuksia ja on ”isku vasten kasvoja” niille organisaatioille, jotka yrittävät tuoda maahan rauhan.