Myanmarin viime syksyn väkivaltaisuuksissa oli kyse kansanmurhasta sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan, sanoo Kaakkois-Aasiassa toimiva ihmisoikeusjärjestö Fortify Rights tänään ilmestyneessä laajassa raportissaan.

Sen mukaan se on lähes kaksi vuotta sitten kestäneiden tutkimustensa perusteella löytänyt ”riittävästi perusteluita” kansanmurhan todistamiseksi, ja siksi väkivalta pitäisi nyt tutkia kansainvälisessä rikostuomioistuimessa (ICC).

”Kansanmurha ei tapahdu spontaanisti. Rankaisemattomuus näistä rikoksista kiveää tietä muille rikkomuksille ja hyökkäyksille tulevaisuudessa. Maailma ei voi istua toimettomana ja katsoa toisen kansanmurhan kehittyvän, mutta nyt juuri näin tapahtuu”, sanoo järjestön toimitusjohtaja Matthew Smith tiedotteessa.

Myanmarin armeija sekä poliisi hyökkäsivät viime syksynä maan pohjoisosissa elävän rohingya-väestön kimppuun. Tuhansia tapettiin, naisia ja tyttöjä raiskattiin ja rohingyojen kyliä poltettiin. Yli 700 000 ihmistä pakeni Bangladeshiin.

Virallinen selitys tapahtumien kulkuun on, että ennen hyökkäystä rohingyojen aseistettu ryhmä Arsa hyökkäsi poliisin tukikohtia vastaan, minkä jälkeen armeija ja poliisi aloittivat ikään kuin spontaanin hyökkäyksen rohingyoja vastaan.

Fortify Rightsin mukaan totuus on toinen. Myanmarin viranomaiset syyllistyivät joukkomurhiin, raiskauksiin ja tuhopolttoihin jo loka- ja marraskuussa 2016, ja kun näihin ei reagoitu, se ryhtyi valmistelemaan uutta hyökkäystä. Valmisteluja tehtiin jopa viikkoja tai kuukausia etukäteen, ja hyökkäyksissä oli lopulta mukana myös ei-rohingya-taustaisia siviilejä.

He keräsivät rohingya-siviileiltä esineet, joita olisi voitu käyttää aseita, aseistivat alueen muita asukkaita ja antoivat näille sotilaallista koulutusta, repivät aidat rohingyojen kotien ympäriltä ja eväsivät rohingyoilta humanitaarisen avun. He myös lähettivät tarpeettoman suuren määrän valtion turvallisuusjoukkoja Rakhineen ja asettivat esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoja, raportissa kerrotaan.

Fortify Rightsin mukaan kaikki toimet voidaan katsoa valmistautumiseksi kansanmurhaan ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Se nimeää raportissaan 22 komentovastuussa ollut ihmistä, jotka sen mukaan pitäisi asettaa oikeuden eteen.

Järjestö teki raporttia varten tutkimuksia 21 kuukautta ja haastatteli yli 250:ta ihmistä, joukossa rohingyoita, avustustyöntekijöitä, viranomaisia ja sotilaita. Sen mukaan myös Arsan jäsenet tappoivat rohingya-siviileitä epäillessään näitä viranomaisten informanteiksi.

YK:n määritelmän mukaan kansanmurhalla tarkoitetaan pyrkimystä tuhota kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä kokonaan tai osittain tappamalla, aiheuttamalla ruumiinvammoja, heikentämällä elinolosuhteita, estämällä syntyvyys tai siirtämällä pakolla lapsia toiseen ryhmään.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad al-Hussein on aiemmin kutsunut Myanmarin tapahtumia etniseksi puhdistukseksi ja YK:n erityisraportoija Yanghee Lee on sanonut sen sisältävän ”kansanmurhan tunnusmerkkejä”.

YK:n turvallisuusneuvostolla on mahdollisuus siirtää tapauksia kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkittavaksi. Fortify Rightsin mukaan näin pitäisi toimia Myanmarin kohdalla. Myös Kaakkois-Aasian maiden Asean-järjestön on syytä pitää hätäkokous, se sanoo.