Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ryhtyy myöntämään rahoitusta kehitysmaiden pienyrityksille perustamansa uuden osakeyhtiön kautta. Tarkoituksena on luoda kehitysmaihin työpaikkoja ja vähentää näin köyhyyttä.

KUA:n säätiön omistama FCA Investments Oy on saanut ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Se on ensimmäinen kansalaisjärjestö, joka on saanut rahoitusta ulkoministeriön vuonna 2016 käyttöön ottamien kehityspoliittisten finanssisijoitusten kautta.

”Työssämme on jo aiemmin tuettu mikroyrityksiä ja annettu yrittäjyyskoulutusta. Ongelmana on, että kun pienyritykset käynnistyvät, ne eivät tahdo löytää rahoittajia, vaikka niillä olisi erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä ja kasvaa suuremmiksi”, kertoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Isot sijoittajat välttelevät usein pienyrityksiä sekä etenkin köyhimpiä ja konflikteista kärsiviä maita, joissa on isot riskit. KUA puolestaan aikoo mennä juuri niihin. Rahoitusta myönnetään ensimmäisenä Ugandaan ja Somaliaan.

FCA Investments myöntää rahoitusta aluksi kahden rahaston kautta ja myöhemmin suoraan pienyrityksille. Rahoitusta myönnetään kerrallaan 100 000 eurosta miljoonaan euroon. Lisäksi yritykset saavat tukea esimerkiksi taloudenhoitoon ja markkinointiin.

Rahat maksetaan takaisin

Kehityspoliittiset finanssisijoitukset poikkeavat perinteisestä kehitysavusta siten, että rahat myönnetään lainana tai investointina, jotka saaja maksaa myöhemmin takaisin korkojen kera. Esimerkiksi FCA Investmentsin on tarkoitus maksaa laina takaisin 18 vuoden kuluttua. Mahdolliset voitot se sijoittaa uudelleen.

Aiemmin ulkoministeriö on ohjannut sijoituksia lähinnä valtion kehitysrahoitusyhtiölle Finnfundille.

KUA:n kannalta lainamuotoisuus mahdollistaa suuremmat summat kuin perinteisessä kehitysyhteistyössä tavallisesti liikkuu.

”Emme voisi muuten myöntää näin isoja lainoja. Nyt voimme nousta isommalle tasolle, jolloin vaikuttavuus kasvaa ihmisten toimeentulon näkökulmasta. Toki riskitkin ovat isompia, mutta on omissa käsissämme, millaisille yrityksille lainoja annamme”, Hemberg toteaa.

Läpinäkyvyys huolena

Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset ovat osa maailmanlaajuista trendiä, jossa yksityinen sektori halutaan mukaan köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa. Taustalla on toisaalta julkisen rahoituksen hupeneminen, toisaalta laskelmat siitä, ettei YK:ssa vuonna 2015 hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita muutenkaan saavuteta ilman yksityistä rahaa.

”Näen tämän tulevaisuutena. Emme väheksy perinteistä kehitysyhteistyötä ja teemme sitä edelleen sataprosenttisesti, mutta meidän on pakko tarkastella asioita myös laajemmin”, Hemberg toteaa.

Finanssisijoituksia on kuitenkin myös kritisoitu. Suomessa ne otettiin käyttöön samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöiltä leikattiin suuri summa perinteistä kehitysapua.

Joidenkin kriitikoiden mukaan finanssisijoitukset eivät hyödytä kaikkein köyhimpiä. Niiden kehitysvaikutusten mittaaminen sekä seuranta ylipäätään on hankalaa, sillä osa rahoittajista vetoaa liikesalaisuuteen eikä kerro toiminnasta tarkasti julkisuuteen. Kansalaisjärjestö Finnwatchin viimevuotisen selvityksen mukaan suomalaisen Finnfundin kautta on siksi valunut rahaa jopa veroparatiiseihin.

Hemberg vakuuttaa, että läpinäkyvyyskysymykset ja eettiset näkökohdat on otettu huomioon viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana, kun KUA:n projektia on suunniteltu.

”Olemme luoneet erilaisia turvamekanismeja ja yrittäneet oppia muilta alan toimijoilta. Periaatteet ovat samat kuin Kirkon Ulkomaanavun työssäkin. Myös esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat vahvasti mukana jo siinä vaiheessa, kun valitsemme yrityksiä, joille annamme lainaa.”