(IPS) -- Lehdistönvapautta rajoitetaan monin paikoin Latinalaisessa Amerikassa. Se näkyy varsinkin yhteiskunnallisista levottomuuksista tai jyrkistä poliittisista eroista kärsivissä maissa.

”Journalismilla on keskeinen rooli demokratian vahvistamisessa alueella, vaikka mediaan kohdistuu paikoin ihmisoikeuksia loukkaavaa vainoa”, uruguaylainen Edison Lanza sanoo. Hän raportoi median ja sananvapauden tilasta Yleisamerikkalaiselle ihmisoikeuskomissiolle.

Sananvapausjärjestö Committee to Protect Journalistsin (CPJ) erityisiä huolenaiheita ovat median vaino Guatemalassa ja Nicaraguassa, vaalien aiheuttama jyrkkä kahtiajako Brasiliassa, humanitaarinen kriisi ja sensuuri Venezuelassa sekä tappava väkivalta Meksikossa, aluekoordinaattori Natalie Southwick listaa.

Meksikossa murha-aalto

Meksikossa väkivalta kiihtyi heinäkuun vaalien alla ja tänä vuonna oli syyskuun loppuun mennessä murhattu 9 journalistia. Viime vuonna surmattuja oli 12.

Vaalitaistelun aikana Meksikossa kirjattiin 146 hyökkäystä journalisteja vastaan, ja vaalipäivänä heinäkuun alussa niitä oli 32. Toimittajiin kohdistuvasta väkivallasta 99 prosenttia jää rankaisematta, Sandra Patargo toimittajien Murra pelko -verkostosta kertoo.

Yhteiskunnan ongelmista raportoivia toimittajia vainotaan Guatemalassa ja Hondurasissa, mutta Keski-Amerikan pahin tilanne on nyt Nicaraguassa, joka tukahduttaa väkivalloin hallituksen vastaista liikehdintää, Lanza kertoo.

Levottomuuksia kuvannut nicaragualainen toimittaja Miguel Ángel Gahona ammuttiin pian mielenosoitusten alettua huhtikuussa.

Korruptio arka aihe Brasiliassa

Ecuadorilaisen El Comercio -lehden kolme toimittajaa murhattiin Kolumbian rajalla maaliskuussa. Asialla oli Kolumbian Farc-sissiliikkeestä irtaantunut aseryhmä.

Eri puolilla Brasiliaa asemiehet ovat tappaneet tänä vuonna neljä radiotoimittajaa. Kaikki käsittelivät ohjelmissaan korruptiota ja poliitikkojen osuutta siinä.

Southwick muistuttaa, että toimittajien murhat ovat vähentyneet takavuosien väkivaltaisimmissa maissa, kuten Kolumbiassa, Hondurasissa ja Brasiliassa. Osasyynä voi tosin olla se, että journalistit ottavat turvattomuuden vuoksi entistä vähemmän riskejä

Aiemmin melko vapaasti toiminut verkkomedia on joutunut yltyvän vainon kohteeksi. Southwickin mukaan tilejä on hakkeroitu ja nettisivustoja vastaan hyökätty. Meksikossa toimittajien työtä tarkkaillaan vakoiluohjelmien avulla.

Lakeja ja hakkerointia

Myös lainsäädäntöä on valjastettu sensuurin palvelukseen. Lanza mainitsee esimerkkeinä Venezuelan vihapuheen vastaisen lain ja Nicaraguan terrorismin vastaisen lain, joiden nojalla pidätetään kriittisiä kommentteja netissä julkaisseita.

Venezuelan tutkiva nettijulkaisu El Pitazo on ollut yli vuoden hakkeroinnin ja palvelunestoiskujen kohteena, päätoimittaja César Batiz kertoo.

”Kaikki viittaa siihen, että iskujen takana on hallitukseen kytkeytyviä henkilöitä, jotka saavat tukea yksityiseltä verkko-operaattorilta”, hän jatkaa. Sivuston kävijämäärä on pudonnut 12 000:een vuodentakaisesta 70 000:sta.

Sananvapausjärjestöt näkevät Latinalaisessa Amerikassa myös hyvää. ”Myönteistä kehitystä on tapahtunut Kolumbiassa, Costa Ricassa, Panamassa sekä Perussa, ja Ecuadorin uusi hallitus on lopettanut median valvonnan”, Lanza sanoo.

Hänen mukaansa maanosan pääsuuntana on demokratia ja lehdistönvapaus, vaikka ongelmia yhä löytyy.