(IPS) -- Keski-Amerikassa kohti Yhdysvaltoja matkaava siirtolaiskaravaani on seurausta Hondurasin yhteiskunnan romahduksesta, jota hallitseva eliitti ei edes pyri korjaamaan, asiantuntijat sanovat.

”Maamme on hätätilassa, eikä kukaan uskalla ehdottaa presidentti Juan Orlando Hernándezille, että hänen pitäisi istua neuvottelupöytään etsimään poliittisia ratkaisuja”, kansanliikkeisiin perehtynyt sosiologi Eugenio Sosa sanoo.

Hondurasilaisten joukkopaon syiksi hän listaa köyhyyden, työttömyyden, korruption, turvattomuuden ja väkivallan. Vuoden 2016 tietojen mukaan 65,7 prosenttia asukkaista elää köyhyydessä, ajatuspaja Fosdeh kertoo. Maan väkiluku on nyt 9,5 miljoonaa.

Hondurasin minimipalkka on 312 euroa kuussa, mutta yksityisellä sektorilla valtaosa ja valtiollakin miltei puolet tienaa vähemmän.

Lähes joka toinen lähtöaikeissa

Katolisen kirkon keväällä julkistaman kyselyn mukaan 44 prosenttia hondurasilaisista suunnittelee maastamuuttoa.

”Epätoivo on suurta, eikä paremmasta ole tietoa. Karavaani on syntynyt hallituksen toimettomuudesta ongelmien edessä”, siirtolaiskysymysten tuntija Ricardo Puerta sanoo.

”Aikaisemmin maasta lähti 200 henkeä päivässä, mutta nyt lähennellään kansainvaellusta”, hän kuvaa.

Karavaani lähti liikkeelle 13. lokakuuta San Pedro Sulasta. Pian siihen oli liittynyt 7 000 henkeä, joista noin kolmannes on alaikäisiä. Lisäksi 1 500 hondurasilaisen joukko kokoontui 23. lokakuuta Guatemalan Zapacassa yhtyäkseen karavaaniin.

Kaiken kattava kriisi

”Julkisissa sairaaloissa ei ole lääkkeitä, yksityiselle sektorille ei synny kaivattuja työpaikkoja, ja elinkustannukset nousevat raketin lailla. Maatamme koettelee taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen kriisi”, yrittäjäjärjestö Cohepin toimitusjohtaja Armando Urtecho määrittelee.

Hänen mukaansa epävarma tilanne huolestuttaa yrittäjiä ja maan sisällä on muodostumassa lisää mielenosoituskulkueita, jotka voivat radikalisoitua.

Urtecho viittaa jesuiittapappi Ismael Morenon johtamaan Ihmisarvon karavaaniin, joka suuntasi 23. lokakuuta La Barcan kunnasta kohti pääkaupunki Tegucigalpaa. Se haluaa tukea siirtolaiskaravaania mutta vaatii myös presidentti Hernándezin eroa.

Hernándezin uudelleenvalinta syksyllä 2017 herätti epäilyjä. Jesuiittojen kyselyssä 70 prosenttia vastaajista uskoi hänen tulleen valituksi vilpillisin keinoin.

Hondurasin perustuslaki kielsi aiemmin presidentin uudelleenvalinnan, mutta Hernándezin oikeistolainen kansallispuolue toteutti kiistellyn lakiuudistuksen viime vaalien alla.

Köyhien rahat vaalityöhön

Vallanpitäjiin kohdistuvista korruptioepäilyistä härskeimpiin kuulu se, että köyhien avuksi tarkoitetut kymmenen miljoonaa euroa käytettiin vaalikampanjointiin. Jälkiä yritetään peitellä parlamentissa uusilla lakialoitteilla.

”Presidentti ei näe kriisiä eikä ongelman mittasuhteita. Hän ei tajua, ettei demokratia suostu kestämään määrättömästi kurjuutta”, nimettömänä esiintyvä korkea virkamies sanoo.

Latinobarómetro de las Américasin viime vuonna tekemä kysely kertoi, että Hondurasin demokratia on vaipunut koomaan, sillä sitä kannattaa enää 36 prosenttia asukkaista. Laskua oli kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2016.

Tutkijoiden mukaan siirtolaiskaravaani on oire yhteiskunnan siirtymisestä konfliktialttiiseen muutosvaiheeseen, joka voi järisyttää järjestelmän perusteita.