Eduskunta vastaanottaa tänään historian ensimmäisen kehitysyhteistyön ja -politiikan tulosraportin (pdf). Kyseessä on ulkoministeriön tekemä raportti, joka käsitellään eduskunnassa pääministerin ilmoituksena.
 
Raportti on ulkoministeriölle tärkeä, sillä siinä kootaan ensimmäistä kertaa kattavasti yhteen Suomen viime vuosien kehitysyhteistyön ja -politiikan tuloksia. Mukana ovat vuosina 2015–2018 raportoidut tulokset.

”Olemme kyllä tienneet kehitysyhteistyön tuloksista jo aiemmin, mutta näin laajaa, kattavaa ja analyyttistä tulosraporttia kehityspolitiikasta ei aiemmin ole julkaistu”, kertoi ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala raportin ennakkoesittelytilaisuudessa tiistaina.

Raportin tavoitteena on kertoa veronmaksajille ja päättäjille, mitä kehitysyhteistyövaroilla saadaan aikaan. Siinä käsitellään Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpiä painopistealueita, kuten naisten ja tyttöjen asemaa, työpaikkojen luomista, luonnonvaroja ja humanitaarista apua.

Tuloksia käydään läpi muun muassa esimerkkien, lukujen ja tilastografiikan avulla. Santalan mukaan mukana on kaikki tiedot, jotka on suinkin pystytty tuomaan yhteen.

Keskeinen johtopäätös on, että Suomen kehityspolitiikka tuottaa tuloksia ja että Suomi toteuttaa arvojaan ja tavoitteitaan ”varsin hyvin”.  

Raportin mukaan Suomen kahdenvälisellä tuella on esimerkiksi toimitettu seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut yli 1,5 miljoonalle naiselle ja tytölle vuosina 2015–2017. Menestystarinoihin kuuluu myös esimerkiksi vesihuollon toimittaminen lähes 2,5 miljoonalle ihmiselle ja sähköpalveluiden välittäminen 694 000 ihmiselle kahdenvälisen tuen avulla.

Tulokset näkyvät hitaasti

Raportin luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä vaikka tarkasteluajankohtana ovat vuodet 2015–2018, osa rahoituspäätöksistä ja työstä on tehty jo sitä ennen.

Lisäksi tulokset eivät ole koskaan pelkästään Suomen aikaansaamia vaan ne on saavutettu yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa tai osana isompaa kokonaisuutta, kuten EU-hankkeita, Santala muistutti.

Raportti paljastaakin lukijalle myös sen, miten vaikea laji kehitysyhteistyö on: vaikka tavoitteet olisivat selvät, vaikutusten laskeminen ja mittaaminen ei aina ole yksinkertaista eivätkä tulokset aina näy heti.

”Pitkäjänteisyys on tärkeää kehitysyhteistyössä. Usein tuloksia tulee 4–5 vuoden sisällä”, Santala sanoi.

Leikkausten vaikutukset myönnetään

Tulosraportti julkaistiin tänään. Ajankohta on kriittinen, sillä tällä hallituskaudella kehitysyhteistyöhön on tehty historiallisen suuret leikkaukset. Samalla päättäjät ovat vaatineet yhä enemmän näyttöä kehitysyhteistyön toimivuudesta ja tuloksista. Nyt julkistetun raportin tekoa edellytettiin vuonna 2016 tehdyssä kehityspoliittisessa selonteossa, joka ohjaa Suomen kehitysyhteistyötä tämän hallituskauden ajan.

Tulosraportissa ei ole pystytty laskemaan tarkasti leikkausten vaikutuksia, mutta sen mukaa leikkaukset ovat vähentäneet tulosten määrää. Esimerkiksi ilmastorahoitus on leikkausten seurauksena vähentynyt, mikä on vähentänyt Suomen ilmastopolitiikan uskottavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.

”Jos varoja olisi enemmän, tuloksiakin olisi enemmän”, Santala tiivistää.

Kepan ja Kehyksen muodostaman kehitysyhteistyön uuden kattojärjestön toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi kiittele ulkoministeriötä rehellisyydestä raportin tiedoissa.

”Raportissa tuodaan selvästi esille, kuinka vuonna 2016 toteutetut leikkaukset ovat heikentäneet Suomen työn vaikuttavuutta ja uskottavuutta. Seuraavan hallituksen on korjattava tilanne ja tehtävä selvä linjaus kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta”, hän sanoo tiedotteessa.

Leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin kansalaisjärjestöihin sekä monenkeskiseen yhteistyöhön, kuten YK-järjestöihin. Kattojärjestö pitää kuitenkin tärkeänä, että kansalaisyhteiskunnan tukeminen on nostettu raportissa yhdeksi tulosmittariksi.