(IPS) -- Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus, jonka mukaan maa vetäytyy keskimatkan ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta, kertoo kylmää sotaa seuranneen ydinasesovun murenemisesta.

Kylmän sodan lopulla rajoitettiin aseistusta monin toimin, joiden pohjana oli  ohjustorjuntajärjestelmiä rajoittava ABM-sopimus vuodelta 1972.

Vuonna 1987 Yhdysvallat ja Neuvostoliitto allekirjoittivat INF:n, joka kieltää 500–5 500 kilometriä kantavat maalle sijoitetut ballistiset ja risteilyohjukset.

Vuonna 1990 tehtiin Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton ja Varsovan liiton välillä TAE-sopimus, joka rajoittaa tavanomaisten aseiden määriä Euroopassa.

Vuonna 1991 solmittiin strategisia ydinaseita rajoittava Start I, jonka on myöhemmin korvannut Uusi start. Samana vuonna Neuvostoliitto ja Yhdysvallat vähensivät lyhyen matkan ydinaseitaan myös valtionpäämiesten yksipuolisilla aloitteilla.

Toimet johtivat ydinkärkien määrän huomattavaan vähenemiseen, joka oli nopeinta 1990-luvulla. Vauhti laantui vuosituhannen vaihteen lähestyessä ja on ollut viime vuodet hyvin hiljaista. Pientä laskua on silti tapahtunut joka vuosi.

Vuoden 2018 alussa koko maailman ydinkärkien määrä oli 14 700, kun se huippuaikoina 1980-luvun puolivälissä liikkui 70 000:ssa. Vaikka nykyiset ydinaseet ovat monin tavoin vanhoja tehokkaampia, vähennys on suuri ja tuntuva.

Ongelmia ilmaantuu

Vuonna 2002 Yhdysvallat vetäytyi yksipuolisesti ABM-sopimuksesta, mutta se sopi samana vuonna Venäjän kanssa strategisten ydinkärkien vähentämisestä (Sort) ja allekirjoitti Uuden startin 2010.

Muutos on kuitenkin ollut muhimassa, ja Trumpin aie vetäytyä INF:stä tuntuu jatkolta sille. USA syytti Venäjää INF:n rikkomisesta jo Barack Obaman kaudella 2014. Tänä vuonna Nato-liittolaiset yhtyivät syytökseen, joskin varovaisin sanankääntein.

Venäjän sanotaan kehittäneen maalta laukaistavan risteilyohjuksen, jonka kantama on yli 500 kilometriä. Venäjä kiistää syytöksen ja väittää Yhdysvaltain rikkoneen INF:ää monin tavoin, muun muassa kehittämällä risteilyohjuksen tapaan toimivan lennokin. Myös USA kiistää kaiken.

Venäjän mielestä Yhdysvallat teki väärin esittäessään syytöksensä julkisuudessa, vaikka sopimus edellyttää keskinäisiä tarkastuksia. Sitä varten perustettu komissio ei kokoontunut vuosina 2003–2016, jolloin Yhdysvaltain epäilykset heräsivät.

Ilmeisesti Trump haluaa lopettaa kiistan eroamalla sopimuksesta. Se on mahdollista puoli vuotta ilmoituksen jälkeen eli huhtikuussa 2019.

Ilmoitus voi myös olla tarkoitettu painostamaan Venäjää myönnytyksiin. Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov luonnehtikin Trumpin ilmoitusta kiristykseksi.

Yllätyksien miehiä

Aserajoitus on kaiken kaikkiaan vastatuulessa. Venäjä irtaantui 2015 tavanomaiselle aseistukselle ylärajat asettavasta TAE-sopimuksesta vedoten siihen, että viisi entistä Varsovan liiton maata on liittynyt Natoon.

Uusi start on voimassa vuoteen 2021, eikä sen jatkamisesta tai korvaamisesta ole aloitettu neuvotteluja. Venäjä syyttää USA:ta sopimusehtojen rikkomisesta.

Jännittynyt tilanne kiihdyttää kiistelyä ydinaseet kieltävästä sopimuksesta (TPNW), joka hyväksyttiin YK:ssa 2017. Sen kannattajien mielestä kaikkien ydinaseiden kieltäminen nousee nyt entistä tärkeämmäksi. Vastustajien mielestä maailma ei ole siihen valmis.

Ydinasekilvan kiihtymisen riski on selvä, ja se horjuttaa kylmän sodan jälkeen saavutettua turvallisuutta. Kun sekä Venäjän että Yhdysvaltain presidentti tunnetaan kyvystään yllättää, kehityksen suuntaa on mahdoton ennustaa.

Kirjoittaja johtaa Tukholmassa toimivaa rauhantutkimuslaitos Sipriä.