Vesimittarikeijuja ja imetystä metsässä – Kansalaisaktivismi saa uusia muotoja Euroopan laidoilla
Luovat ruohonjuuritason liikkeet yrittävät muuttaa yhteiskuntaa etenkin Euroopan laita-alueilla. Puolassa äidit ovat ryhtyneet imettämään metsissä suojellakseen ympäristöä.
Lakiuudistuksen seurauksena kiihtynyt metsien hakkuu Puolassa herätti pienten lasten äidit protestoimaan. He jakavat somessa kuvia itsestään imettämässä kannonnokassa. Kuva: Tomasz Wiech / IPS.
(IPS) -- Kannonnokassa istuen lapsiaan imettävät puolalaisäidit ja vesimittareita näkymättömiin taikovat irlantilaiset ”keijut” ovat esimerkkejä uudenlaisesta kansalaisaktivismista, joka nostaa päätään erityisesti Euroopan reuna-alueilla.
Puolassa tuli vuonna 2017 voimaan laki, joka poisti yksityisiltä metsänomistajilta joukon velvoitteita. Enää ei tarvita hakkuulupia eikä hakkuista tarvitse ilmoittaa viranomaisille. Laki ei myöskään velvoita istuttamaan uusia puuntaimia. Se on johtanut kiivaaseen puunkaatoon eri puolilla maata.
”Tunsin tarvetta tehdä jotakin, mutta puolivuotias vauva rajoitti mahdollisuuksiani. Päätin istua joka päivä uudelle kannolle imettämään ja jakaa kuvan itsestäni sosiaalisessa mediassa”, puolalainen taiteilija Cecylia Malik kertoo. Sadat muut imettävät äidit noudattivat esimerkkiä.
Puolan hallitus ei ole muuttanut metsälakia, mutta kansalaisten ympäristötietoisuuden kasvu sai aikaan sen, että toinen kiistanalainen ympäristölakialoite on toistaiseksi hyllytetty.
Malik kertoi toiminnastaan marraskuussa Belgian Ghentissä järjestetyssä Taide organisoi toivoa -tapahtumassa. Eri puolilta Eurooppaa saapuneet aktivistit vaihtoivat kokemuksia kampanjoista, joita yhä useammin toteutetaan taidevetoisesti.
”Kohti pimeimpiä aikoja”
Irlannissa korotettiin vesimaksuja roimasti vuonna 2014. Asukkaat yrittivät estää vesimittarien asentamista taloihinsa, ja kansanliike paisui mielenosoituksiksi, jotka päättyivät usein tunnettujen artistien konserttiin.
Kampanja sai hallituksen alentamaan vesimaksua 75 prosenttia, mutta lopullisia päätöksiä odotetaan yhä. Asukkaiden avuksi on tullut ”mittarikeijuja”, jotka käyvät tekstiviestin saatuaan poistamassa vesimittarin yön pimeydessä.
Protestiliikkeen johtajiin kuuluva Brendan Ogle kertoi Ghentissä, että ”vaikka edistymme joissakin asioissa, valumme samalla taaksepäin kohti kaikkein pimeimpiä aikoja.”
Dublin on ohittanut Pariisin ja Lontoon Euroopan kalleimpana kaupunkina, ja otteet kovenevat. ”Valtasimme tyhjän rakennuksen asunnottomien kodiksi, mutta lopulta meidät häädettiin oikeuden päätöksellä, jonka mukaan yksityisomaisuuden suoja on tärkeämpi kuin apu asunnottomille.”
Oglen mukaan taloon majoitetuista ihmisistä 24 on kuollut kadulle häätöä seuranneen vajaan 1,5 vuoden aikana.
Reunoilla radikalisoidutaan
Ghentin kokoontuminen oli huipennus tutkimusmatkoille, joita joukko taiteilijoita, toimittajia ja aktivisteja teki Euroopassa 2016–2017. He kokosivat tietoa 60:stä ruohonjuuritason kansanliikkeestä etsien vaihtoehtoja kyynisyydelle ja välinpitämättömyydelle, jotka yleistyvät Euroopassa.
Ghentissä toimivan sosiaalis-taiteellisen Victoria Deluxe -liikkeen johtaja Dominique Willaert ei yllättynyt siitä, että luovaa kansalaistoimintaa löytyi erityisesti Euroopan reunoilta, muun muassa Balkanilta.
”Mielikuvitus ja aktivismi on Euroopan ulkorajoilla paljon radikaalimpaa kuin Länsi-Euroopassa, jossa etsitään kompromisseja valtakoneiston kanssa. Kierrellessämme eri maissa huomasimme, että laita-alueiden asukkaat eivät koe kuuluvansa Eurooppaan. Kutsuimme heitä tapaamiseemme tuomaan uusia virikkeitä”, Willaert kertoo.
Hänen mukaansa vieraantuneisuus on suurinta siellä, minne Euroopan unioni on määrännyt kovimmat vyönkiristystoimet.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia