Muutokset oikeusapuun ja turvapaikkamenettelyyn uhkaavat turvaa hakevien oikeuksia – Pakolaisneuvonta täyttää 30 vuotta

Pakolaisneuvonta syntyi 1988, kun kansalaisyhteiskunta havahtui siihen, että Suomeen tarvitaan paikka, josta turvapaikanhakijat saavat oikeudellisia neuvoja ja oikeusapua. Näiden vuosikymmenten aikana Pakolaisneuvonta on tehnyt työtä oikeudenmukaisemman turvapaikkamenettelyn puolesta, mutta vuoden 2015 poikkeuksellisen turvapaikanhakijamäärän jälkeen tehdyt heikennykset menettelyyn ja oikeusapuun ovat vaarantaneet hakijoiden oikeusturvan. Pakolaisneuvonta ry juhlii 30-vuotista taivaltaan joulukuussa tilanteessa, jossa sen työlle turvapaikanhakijoiden oikeuksien ajajana on enemmän tarvetta kuin vuosikymmeniin, mutta toimintamahdollisuudet uhattuna lakimuutosten vuoksi.

Ruohonjuuritason ihmisoikeustyötä ja vahvaa yhteiskunnallista vaikuttamista jo 30 vuotta

Järjestön ydintoimintaa on alusta lähtien ollut tarjota oikeudellista neuvontaa ja apua turvapaikkaa hakeville, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa.

Toiminta käynnistyi 30 vuotta sitten Yhteisvastuukeräystuotoilla rahoitettuna, kansalaisjärjestöjen, kirkon ja pakolaisaktivistien perustamana pakolaisneuvontapisteenä. Tuolloin Suomeen tuli vielä alle 100 turvapaikanhakijaa vuodessa, mutta toimintaympäristö oli vaikea. Vaikka mahdollisuus myöntää turvapaikka laissa olikin, hallintomenettelyä ei ollut eikä päätöksestä voinut valittaa. Vaikuttamistyö ulkomaalaislain ja menettelyjen kehittämiseksi onkin ollut toinen keskeinen toimintamuoto järjestön perustamisesta lähtien.

”Pakolaisneuvonta on ainutlaatuinen järjestö niin muiden järjestöjen joukossa kuin toimijana omallaan kentällään”, kertoo Pakolaisneuvonnan puheenjohtaja Liisa Murto, joka on aiemmin itse toiminut järjestössä myös lakimiehenä ja toiminnanjohtajana.

”Valtaosa järjestön työntekijöistä on juristeja, jotka tekevät todella konkreettista ihmisoikeustyötä asiakkaiden parissa. Tuosta työstä nousee myös suomalaisittain ainutlaatuinen ihmisoikeuksien, turvapaikka-asioiden ja pakolaisoikeuden asiantuntemus.”

Turvapaikkamenettelyn laatu ja hakijoiden oikeusturva romahti tehtyjen muutosten seurauksena

Pitkään jatkuneen viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä tehdyn kehitystyön tuloksena turvapaikkamenettelyn laatu oli Suomessa erittäin hyvällä tasolla vuonna 2015. Muutaman viime vuoden aikana Suomen turvapaikkapolitiikassa on nähty huolestuttava käänne.

Reaktiona muutamassa kuukaudessa maahan tulleeseen poikkeuksellisen suureen turvapaikanhakijamäärään Maahanmuuttovirasto muutti nopeassa tahdissa menettelyä ja hyvin toimineita käytäntöjä ja hallitus sääti useita turvapaikanhakijoiden oikeusturvan vaarantaneita muutoksia. Lakimuutoksista oikeusturvan kannalta pahimpia ovat olleet suoraan turvapaikanhakijoiden avustamiseen kohdistuneet valitusaikojen lyhentäminen, alkuvaiheen avustamisen rajoittaminen ja yksityisille toimijoille maksettavien oikeusapupalkkioiden muuttaminen työperustaisesta kiinteiksi enimmäispalkkioiksi.

Hallituksen oikeusapuun tekemät muutokset ja erityisesti vaadittuun työmäärään nähden liian mataliksi määritellyt oikeusapupalkkiot ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Pakolaisneuvonnan toimintaedellytyksiin. Järjestön henkilöstö- ja juristimäärä on supistunut kahdessa vuodessa noin puoleen. Järjestössä työskentelee kuitenkin tällä hetkellä edelleen yhdeksän juristia, jotka ovat erikoistuneet niin pakolais- ja ulkomaalaisoikeuteen kuin myös paperittomuuteen sekä ihmiskauppaan liittyviin kysymyksiin.

”Tarve turvapaikanhakijoiden ja muiden ulkomaalaisten oikeusturvan varmistamiselle on nyt suurempi kuin koskaan sitten aivan järjestön alkuaikojen. Mikäli Pakolaisneuvontaa ei olisi olemassa, samat tahot perustaisivat sen nyt”, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Pakolaisneuvontaa voi tukea ja muistaa merkkipäivälahjoituksin osoitteessa https://www.pakolaisneuvonta.fi/tue-toimintaamme/ (keräyslupa: RA/2018/460).