(IPS) -- ”Istutimme nämä mangrovepuut kolmen vuoden kovalla työllä. Nyt ne kasvavat ja ovat pian suureksi hyödyksi rannikkokylien asukkaille”, eläkkeellä oleva merentutkimuksen professori Htay Aung iloitsee.

Mangrove on puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta trooppisilla rannikoilla ja jokisuistoissa. Mangrovekasveilla on pönkkäjuuret, jotka antavat tukea epävakaalla kasvualustalla ja sitovat tehokkaasti hiekkaa ja liejua.

Shwe Thaung Yanin rannikkoalueella elvytetty mangrovemetsä sai nimekseen Thor Heyerdahlin ilmastopuisto, sillä hankkeen veturina on norjalainen Worldview International Foundation (WIF).

Myanmarin mangrove peittää yli 2 500 neliökilometriä, mutta siitä tuhoutuu 21 neliökilometriä joka vuosi.

Mangrovea on vain noin 0,7 prosenttia maailman metsistä, mutta se sitoo hiiltä paljon muuta puustoa tehokkaammin. Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan maailman mangrovemetsiin on sitoutunut 4,2 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa Kiinan ja Yhdysvaltain vuotuisia päästöjä yhteen laskettuina.

Istutukset alkoivat 2015

Myanmarin länsirannikolla sijaitsevan Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi.

Käänne tapahtui 2015, kun satoja kalastajakylien asukkaita pestattiin istuttamaan mangroven taimia. Lokakuuhun mennessä oli istutettu yli 700 000 tainta kolmen neliökilometrin alueelle.

Sen jälkeen ilmiö on toistunut vuosittain. Viime vuonna Shwe Thaung Yanin kolmessa kylässä istutettiin kuusi miljoonaa tainta yhdeksän neliökilometrin alueelle.

Hanketta vetivät Htay Aungin kanssa asiantuntijat Uboni ja Aung Aung Myint. WIF:n yhteistyökumppaneita ovat Myamarin ympäristöministeriö ja maan johtavat yliopistot Myeik ja Pathein.

”Etsimme satelliittikuvista mangrovemetsän paljaaksi hakatut alueet ja annoimme niistä kartat istutuksia hoitaneille kyläläisille. Kullekin ryhmälle määriteltiin oma alueensa”, Uboni selittää.

Naisten simpukkafarmi

Shew Thaung Yanin 11 000 asukasta ovat eläneet pääasiassa kalastuksella, mutta mangrovehanke on tuonut uusia ansiomahdollisuuksia. Taimien istutus tarjoaa kausiluontoista palkkatyötä, ja naiset ovat perustaneet seudun ensimmäisen simpukankasvatusosuuskunnan, jossa on nyt 55 jäsentä.

Naiset hakevat simpukat mangrovemetsästä ja ”kylvävät” ne kosteaan liejuun lihomaan.

”Elinkeino käynnistyy ilman alkuinvestointeja, sillä simpukat ovat ilmaisia, samoin maa”, hanketta vetävä Shwe Sandar Oo selittää. Simpukoille riittää kysyntää läheisen Chaung Than lomakeskuksen hotelleissa.

WIF on toimittanut kyläläisille aurinkoenergiaa hyödyntäviä keittimiä ja lamppuja. Lapsille opetetaan perustavia it-taitoja, valokuvausta sekä kirjontaa, ja lahjakkaat nuoret voivat hakea stipendiä yliopisto-opintoihin.

Merellinen suojelualue

Vuonna 2019 Shew Thaung Yanissa aiotaan istuttaa ennätysmäiset kaksi miljardia mangroven tainta. ”Sen jälkeen jatkamme matkaa Yangonin ja Ayeyarwadyjoen suiston alueelle”, Uboni kertoo.

Htay Aungin työ jatkuu Shew Thaung Yanissa meriruohon ja korallien suojelun parissa. ”Meriruoho on vielä tehokkaampi hiilinielu kuin mangrove. Lisäksi se ruokkii uhanalaisia merilehmiä. Kaavailemme tänne merellistä luonnonsuojelualuetta”, hän kertoo.

”Lopullisena tavoitteena on saada rannikon 12 miljoonan asukkaan elämä kestävän kehityksen tielle”, WIF:n perustaja Arne Fjørtoft tiivistää.