Haitissa on krooninen ruokakriisi, mutta media kertoo siitä vain harvoin – Avustusjärjestö listasi maailman unohdetuimmat kriisit
Mediahuomio auttaa keräämään apua katastrofien uhreille, mutta kilpailu median kiinnostuksesta on kova. Avustusjärjestö Care International on julkaissut kolmatta kertaa listan maailman aliraportoiduimmista kriiseistä, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan.
Avustusjärjestö Care International listasi maailman vähiten raportoidut humanitaariset kriisit. Sen mukaan mediahuomiolla on tärkeä rooli kriisien uhrien tukemisessa. Kuva: Logan Abassi / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0.
Luitko tai kuulitko viime vuonna Haitin, Madgaskarin tai Etiopian ruokakriiseistä? Todennäköisesti et. Yhdysvaltalaistaustainen avustusjärjestö Care International on käynyt läpi 1,1 miljoonaa nettiartikkelia viime vuodelta ja listannut sen perusteella, mistä humanitaarisista kriiseistä uutisoidaan vähiten ja mistä eniten. Kaikki kolme kriisiä kuuluvat listalle.
Care mukaan maailmassa oli viime vuonna yhteensä 34 ihmisen tai luonnon aiheuttamaa kriisiä, jotka vaikuttivat vähintään miljoonan ihmisen elämään. Se on koonnut eilen julkaistuun raporttiinsa tietoa kymmenestä, joista media on kertonut kaikkein vähiten.
Aihe halutaan nostaa esiin, sillä mediahuomion on todettu auttavan rahoituksen keräämisessä kriisien uhreille sekä myös poliittisen paineen lisäämisessä päättäjiä kohtaan.
”Näemme yhä monimutkaisempia ja kroonisempia kriisejä, jotka kilpailevat yleisön huomiosta. -- Kun kansainvälinen uutisointi kutistuu, aliraportoidut kriisit uhkaavat jäädä kokonaan pois tutkasta”, varoittaa Care Internationalin pääsihteeri Caroline Kende-Robb tiedotteessa.
Nyt kolmatta kertaa julkaistavan listan kärjessä ovat tänä vuonna Haiti, Etiopia ja Madagaskar.
Haiti sai paljon huomiota vuoden 2010 maanjäristyksen aikaan, mutta sen jälkeen ei niinkään, raportissa huomautetaan. Tällä hetkellä 2,8 miljoonaa haitilaista tarvitsee humanitaarista apua.
Maan krooninen ruokapula on maailman pahimpia. Yli puolet maan asukkaista on jatkuvasti nälän vaarassa, ja 22 prosenttia lapsista on kroonisesti aliravittuja. Taustalla ovat jatkuvat luonnonkatastrofit ja äärimmäinen köyhyys. Ongelmia pahentavat poliittinen epävakaus, huono kaupunkisuunnittelu sekä se, ettei sosiaalipalveluihin ole investoitu tarpeeksi.
Myös monet muut kriisit Caren listalla liittyvät ruokaa, ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin tai näistä kaikkiin. Listan kakkossijalla olevassa Etiopiassa kahdeksan miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua viime vuosien kuivuuskausien vuoksi. Madagaskarilla puolestaan nälän riskissä olevien määrä nousi viime vuonna 1,3 miljoonaan. Syynä on toistuva kuivuus ja El Niño -sääilmiö.
Seuraavaksi listalla ovat Kongon demokraattinen tasavalta, Filippiinit, Tšad, Etiopian pakolaiskriisi, Niger, Keski-Afrikan tasavalta ja Sudan. Esimerkiksi Filippiineillä taifuuni Mangkhut vaikutti yli 3,8 miljoonan ihmisen elämään viime vuonna.
Care korostaa, että tarkoituksena ei ole sälyttää vastuuta vain median harteille, sillä se kärsii varojen puutteesta, hyökkäyksistä sekä vaikeuksista päästä katastrofialueelle.
”Medioiden, poliitikkojen, valtioiden ja avustusjärjestöjen pitää liittyä yhteen löytääkseen innovatiivisia tapoja kiinnittää yleinen huomio humanitaarisiin tarpeisiin”, Kende-Robb kehottaa.
Raportin mukaan medialle pitäisi antaa kriiseistä enemmän tietoa ja sen pääsy kriisialueille pitäisi varmistaa. Medioiden pitää myös haastaa oletus siitä, etteivät humanitaariset uutiset kiinnosta yleisöä. Esimerkiksi Itä-Anglian yliopiston tutkimuksen mukaan 60 prosenttia ihmisistä seuraa uutisia humanitaarisista kriiseistä enemmän kuin mitään muita ulkomaanuutisia, tutkimuksessa kerrotaan.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia