Artikkeli on julkaistu alun perin Demo ry:n verkkosivuilla.

Etiopia tarvitsee tukea demokratiakehitykselleen, vaikka viime aikoina maa onkin ottanut huimia harppauksia eteenpäin. Toukokuussa 2018, pitkäkestoisen kansanliikehdinnän jälkeen, Etiopiaan valittiin uusi pääministeri Abiy Ahmed. Ennen valintaa pääministeriksi Ahmed toimi tiede- ja teknologiaministerinä, ja ennen poliitikon uraansa pitkään armeijassa ja tiedustelupuolella. Noustuaan pääministeriksi hän lupasi muutoksia viedäkseen Etiopian kehitystä eteenpäin, myös demokratian saralla.

Vajaan vuoden aikana on tapahtunut paljon reformeja. Diaspora, joka on ollut poliittisesti aktiivinen erityisesti Yhdysvalloista käsin, kutsuttiin muuttamaan maata. Puolet uusista ministerinimityksistä on naisia, maalle valittiin uusi naispresidentti ja vaalikomission johtoon valittiin entinen, aiemmin vankilassa istunut oppositiojohtaja Birtukan Mideksa. Maan korkeimman oikeuden presidentiksi valittiin aiemman valtakauden aikana lähes tukahdetun ihmisoikeusjärjestön Ethiopian Women Lawyer’s Associationin perustaja Meaza Ashenafi. Kiistanalainenkin väestönlaskenta on saanut vihreää valoa, ja se aloitetaan näillä näkymin helmikuussa 2019.

180 korkeimmasta puolueasemasta koko maassa vain yksi on naisella.

Lainsäädännön uudistamistyö on käynnissä, kansainvälisen yhteisön vahvasti kritisoima kymmenen vuotta vanha kansalaisjärjestölaki muutettiin helmikuun alussa. Nyt kansalaisyhteiskunta voi jälleen toimia ihmisoikeuksien parissa ja kansainvälisten avunantajien tiukat rahoitusrajoitukset purettiin. Pääministeri on esittänyt, että vaalit järjestetään toukokuussa 2020.

Huutava tarve naisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien tukemiselle

Etiopiassa on ollut käytännössä yksipuoluejärjestelmä. Oppositiopuolueiden toiminta on jälleen vapaampaa, tällä hetkellä rekisteröityjä puolueita on yli 60. Valtaosa niistä on kuitenkin heikkoja, ilman ohjelmaa, rakennetta tai tarkempaa ideologiaa. Vaikka valtapuolue EPRDF on 27-vuotisen valtakautensa aikana onnistunut lisäämään naisten määrää omissa elimissään, esimerkiksi parlamentissa on naiskansanedustajia tällä hetkellä lähes 40 prosenttia; maassa on edelleen huutava tarve naisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien tukemiselle ja kapasiteetin vahvistamiselle. Tämä on selvää, sillä esimerkiksi rekisteröityjen 60 puolueen johtoasemissa, eli puheenjohtajana, varapuheenjohtajana tai puoluesihteerinä on vain yksi nainen. Eli 180 korkeimmasta puolueasemasta koko maassa vain yksi on naisella.

Traditiota puolueidenväliseen yhteistyöhön ja dialogiin ei Etiopiassa ole, mutta sitä tarvitaan, sillä konfliktien ehkäisy on yksi sen monista haasteista. Alueellisia konflikteja on edelleenkin eri puolilla maata, ja myös vaaliväkivalta nähdään mahdollisena uhkana. Monipuoluedialogi vähentää konflikteja ja kehittää maan poliittista kulttuuria. Inklusiivisesta päätöksenteosta on useita hyötyä; se lisää osallistumisen tunnetta, päätökset ovat laadukkaampia – ja se vähentää vaaliväkivaltaa.

Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry alkaakin tukea Etiopian demokratiakehitystä tukemalla monipuolueyhteistyötä erityisesti naisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien ja puolueiden parissa tehtävän tasa-arvotyön kautta, sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Poliittiset puolueet ovat avainasemassa maan kehityksen edistämisessä, ja naisten poliittisen osallistumisen portinvartijoina.

Etiopia, yksi maailman köyhimmistä maista, on syystäkin Suomen pitkäaikainen kumppanimaa. Suomen ja Etiopian hallitustenvälinen yhteistyö on kestänyt jo yli 50 vuotta. Nyt Suomella on erinomainen mahdollisuus tukea Etiopian demokratiakehitystä tukemalla maan vaaleja, ja siihen liittyviä demokratiaprosesseja. Tämä olisi johdonmukaista, ja vahvistaisi laajemmin Suomen tukea maan vesihuoltoon, koulutukseen ja maaseudun kehitykseen liittyen.

Tärkeintä on, että etiopialaiset pääsisivät vihdoin kuromaan kiinni kehitystavoitteita. Demokratia on tähän avain.

Kirjoittaja on Demo ry:n toiminnanjohtaja.