Rauhan ja turvallisuuden alan tutkimustyötä tekevän SaferGlobe-ajatushautomon toiminta on uhattuna, sillä ulkoministeriö ei ole myöntänyt järjestölle tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta.

Ulkoministeriö myönsi helmikuun puolivälissä yhdeksälle ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivalle järjestölle yleisrahoitusta yhteensä 911 000 euroa.

Tukea myönnetään useimpina vuosina samoille järjestöille, mutta tänä vuonna ilman rahoitusta jäivät SaferGloben lisäksi myös Finnwatch sekä Ahvenanmaan rauhaninstituutti.

SaferGlobe tunnetaan Suomessa etenkin Suomen asekauppatilastojen tutkimisesta. Se tekee myös muuta rauhan ja turvallisuuden alan tutkimustyötä ja on viime vuosina pyörittänyt esimerkiksi Euroopan komission rahoituksella EU:n kriisinhallinnan vaikuttavuutta selvittävää tutkimushanketta.

”Päätös on hämmentävä, koska olemme tehneet jatkuvasti tärkeää työtä, joka on ollut julkisuudessa ja luonut Suomelle kansainvälisiä verkostoja. Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

SaferGlobe sai 35 000 euron rahoituksen ulkoministeriöltä vuosina 2017 ja 2018. Yleisrahoituksen loppuminen on järjestölle kova isku, sillä sen avulla on pystytty pyörittämään esimerkiksi järjestön hallintoa ja varmistamaan näin toiminnan jatkuminen. Nyt sen ainoa työntekijä on jouduttu lomauttamaan lähes kokonaan. Uutta rahoitusta etsitään joukkorahoituskampanjan avulla.

Rangaistus kriittisyydestä?

Ulkoministeriö jakaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimiville järjestöille rahaa vuosittain. Haku muutettiin kolme vuotta sitten avoimeksi kaikille järjestöille. Se tarjosi SaferGloben kaltaisille järjestöille mahdollisuuden hakea rahoitusta mutta tarkoittaa myös sitä, että kaikki hakijat eivät joka vuosi saa tukea.

Rahoitusta ei tulekaan pitää vakiintuneena rahoituksen lähteenä järjestöille, painottaa yksikönpäällikkö Matti Nissinen ulkoministeriön EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksiköstä.

”Hakemukset arvioidaan joka vuosi erikseen. Hakuprosessi pohjautuu niihin painopisteisiin, joita kullakin hetkellä on. Päätökset vaihtelevat sen mukaan, millaisia lausuntoja yksiköiltä saadaan, millaisia hakemuksia tulee ja miten ne vastaavat hakukierroksen painopisteisiin”, hän sanoo.

Päätökset ovat kuitenkin herättäneet ihmetystä, sillä haun painopisteet olivat samat kuin viime vuonna: sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja konfliktinehkäisy, rauhanvälitys, ihmisoikeudet ja demokratia sekä transatlanttinen yhteistyö. Erona on, että päätökset valmisteli ulkoministeriössä eri yksikkö kuin viime vuonna.

Mekri kritisoi sitä, että helmikuussa tulleeseen päätökseen oli vaikea varautua. Yleensä valtion yleisrahoituksen saamiseen on voinut luottaa, kun sitä on kerran alkanut saada, hän muistuttaa.

”Jos olisimme osanneet odottaa, että näin käy, olisimme tehneet kriisisuunnitelman ja yrittäneet kohentaa taloutta. Nyt siihen ei ole mahdollisuutta”, hän toteaa.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon viime viikolla julkaisemassa artikkelissa pohditaan myös, jäivätkö SaferGlobe ja Finnwatch ilman rahoitusta kriittisten tutkimuskohteidensa vuoksi, sillä SaferGlobe on ollut julkisuudessa etenkin asekauppatilastojen ja Finnwatch suomalaisten yritysten vastuullisuuden tutkimisen vuoksi. Ulkoministeriön mukaan tästä ei ole kyse.