”Teknologia ei ole neutraalia. Teknologiassa on mukana sen luoneiden ihmisten näkökulma ja käsitys maailmasta”, sanoo Silvana Bahia.

Bahia on brasilialainen aktivisti, elokuvantekijä, toimittaja ja professori, joka haluaa, että it-alalle työllistyvät ja sitä pääsevät kehittämään myös esimerkiksi ei-valkoihoiset ja naiset. Hän vierailee parhaillaan Suomessa.
 
Rio de Janeirosta kotoisin oleva Bahia kiinnostui teknologiasta ja tasa-arvosta, kun internet alkoi kehittyä ja luoda uusia viestintämahdollisuuksia myös Brasiliassa. Nelisen vuotta sitten hän päätyi töihin brasilialaiseen järjestöön Olabiin. Sen tavoitteena on demokratisoida teknologiaa ja lisätä alan sukupuolista ja etnistä monimuotoisuutta.

Aihe on tärkeä, sillä niin Brasilia kuin muuallakin maailmassa teknologia-ala on varsin homogeeninen. Esimerkiksi naiset ovat miehiä harvemmin it-alan töissä, ja alaa hallitsevat valkoihoiset. Olabin huolenaiheena on, että digitalisoituvassa maailmassa jo ennestään syrjäytyneet ryhmät syrjäytyvät lisää.

”Aloin miettiä, kuka teknologiaa tuottaa. Keskusteluissa oli aina mukana valkoisia keskiluokkaisia heteromiehiä. Tajusin, että teknologia on valtaa. Kysymys kuuluu, mikä muuttuu, jos sitä tuottavatkin mustat, köyhät, transsukupuoliset, homot tai naiset”, Bahia sanoo.

Moni ajattelee, että teknologiset sovellukset ovat arvovapaita, koska niitä voi periaatteessa käyttää kuka tahansa. Bahian mukaan näin ei kuitenkaan ole. Hän ottaa esimerkiksi vartaloskannausteknologian. Se ei aina tunnista mustaa vartaloa kunnolla.

Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Algorhitmic Justice League -aloitteen mukaan myös kasvojentunnistusteknologia voi tunnistaa mustia ihmisiä huonommin, sillä kun sovelluksia on opetettu tunnistamaan kasvoja, on käytetty enimmäkseen valkoisia esimerkkejä. Se lisää väärinkäytösten riskiä esimerkiksi silloin, kun yritetään tunnistaa rikoksista epäiltyjä.

Jos taas ei-valkoisetkin pääsevät kehittämään teknologiaa, he voivat ottaa huomioon asioita, jotka eivät tulisi muille mieleenkään. Bahia kertoo afrobrasilialaisesta Ugo Limasta, joka tuottaa elokuvanteon apuvälineistöä, kuten jalustoja.

Lima tekee tuotteistaan värikkäitä, koska Riossa on ollut tapauksia, joissa poliisi on ampunut sateenvarjoa kantavia ihmisiä luultuaan sateenvarjoa kivääriksi. Värikästä kameran jalustaa ei pitäisi erehtyä luulemaan ainakaan aseeksi.

”Siksi teknologian monimuotoisuus on tärkeää. Ihmiset, jotka eivät elä tällaisessa todellisuudessa, eivät välttämättä osaa ajatella näin luodessaan teknologiaa”, Bahia painottaa.

Rodullistettujen liike nousee

Olabi yrittää lisätä teknologia-alan monimuotoisuutta esimerkiksi tuomalla yhteen eri toimijoita kehittämään oikeudenmukaisempaa teknologiaa. Parhaillaan Bahia vierailee Suomessa solmimassa yhteyksiä rasismin vastaisiin toimijoihin.

Hänet valittiin alkuvuonna Koneen Säätiön Lauttasaaressa sijaitsevan kartanon ensimmäiseksi residenssivieraaksi. Hänen tarkoituksenaan on on tehdä yhteistyötä muun muassa Suomessa toimivan rasismin vastaisen media-aktivismihankkeen ARMAn kanssa.

Bahia kertoo, ettei ennen Suomeen tuloa edes tiennyt, että on olemassa esimerkiksi mustia suomalaisia, jotka eivät ole maahanmuuttajia.

”Tähän mennessä olen havainnut, että afrosuomalaisuus on melko uusi ilmiö. Afrosuomalaisia ei aina pidetä ’puhtaina’ suomalaisina. En kuitenkaan ole siinä asemassa, että pystyisin määrittelemään, mitä on rasismi Suomessa”, Bahia sanoo.

Hän on vierailullaan osallistunut keskusteluihin, joissa on muun muassa ruodittu rasismin vastaisen liikkeen, etenkin naisten, aktivoitumista Brasiliassa ja Suomessa. Bahian mukaan ilmiö on kansainvälinen.

”Uuden teknologian ja viestinnän ansiosta äänemme on vahvistunut. Meillä on myös uusi mustien ja ruskeiden ihmisten sukupolvi joka on ymmärtänyt, etteivät he ole samassa asemassa kuin valkoiset”, hän sanoo.

Netti luo mustille positiivisia roolimalleja

Rasismi ja epätasa-arvo ovat Brasiliassa syvään juurtunut ilmiö. Orjuus loppui maassa vasta vuonna 1888, ja sen jäljet näkyvät yhä. Esimerkiksi ei-valkoiset naiset kärsivät muita enemmän työttömyydestä, saavat huonompaa palkkaa, jäävät herkemmin ilman terveydenhuoltopalveluita ja kärsivät perheväkivallasta.

Bahian mukaan mustien aktivoitumisesta kertoo esimerkiksi se, että nykyään aiempaa useampi ihminen Brasiliassa määrittelee itsensä mustaksi. Tilastotieteilijät ovat arvelleet sen johtuvan paitsi syntyvyydestä, myös siitä, että ihmisten yksinkertaisesti määrittelevät itsensä eri tavoin.

”Aiemmin mustat eivät olleet ylpeitä sanoessaan että he ovat mustia. Meillä ei ole ollut positiivisia roolimalleja pitkään aikaan. Netin ansiosta mustat ovat alkaneet luoda itsestään uutta kertomusta. Se on melkeinpä terapeuttinen prosessi, jossa opimme pitämään itsestämme”, Bahia kuvailee.

Nykyään vajaa puolet brasilialaisista katsoo olevansa valkoisia, vajaa puolet useamman eri rodun edustajia ja noin kahdeksan prosenttia mustia.

Mustien liikkeen aktivoituminen on kuitenkin saanut jo vastaiskun äärioikeiston aktivoitumisen takia ympäri maailman. Brasiliassa presidentiksi valittiin viime vuonna äärioikeistolainen Jair Bolsonaro, joka on jo yrittänyt heikentää esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan asemaa. Bahia ei vielä uskalla ennustaa, mitä siitä seuraa.

”En usko, että haluamme luopua kaikesta siitä, mitä olemme tähän asti saavuttaneet. On tärkeämpää kuin koskaan saada äänemme kaikumaan ja kuulumaan kovempaa. Esimerkiksi Brasiliassa kestää kauan ennen kuin tämä aikakausi on ohi”, hän sanoo.