Intiaanikansa kamppailee oikeuksistaan Boliviassa – Presidentti Evo Moralesin uusima perustuslaki ei tyydytä kaikkia

(IPS) -- Bolivialainen qhara qhara -intiaanikansa on noussut puolustamaan maitaan, joiden rikkaat mineraalivarat herättävät paljon kiinnostusta. Presidentti Evo Moralesin uusima perustuslaki ei tyydytä kaikkia alkuperäisasukkaita.

Qhara qharat marssivat maaliskuussa 41 päivää ja lähes 700 kilometriä Bolivian pääkaupungista Sucresta nykyiseen hallintokeskukseen La Paziin esittämään vaatimuksensa. Marssin johtajat jäivät seuraamaan asian etenemistä parlamentissa. Muut palasivat kotiseudulleen ja lupasivat odottaa rauhassa kesäkuuhun asti.

Intiaanit vaativat esi-isiensä maiden palauttamista sekä perinteisen oikeusjärjestelmän ja kansansa itsehallinnon kunnioittamista. Liikkeen johtajiin kuuluva Martha Cabrera perää näiden oikeuksien kirjaamista lakiin.

Qhara qhara -intiaaneja on noin 48 000. Boliviassa on kaikkiaan 36 alkuperäiskansaa, ja valtaosa asukkaista on niiden jälkeläisiä tai mestitsejä. Valkoisten osuus 11-miljoonaisesta väestöstä on viisi prosenttia. Suurimmat intiaanikansat ovat ketsuat, aimarat ja guaranít.

Maanmittareilla poliisit turvanaan

Vuodesta 2006 Boliviaa johtanut aimara Evo Morales ajoi 2009 läpi perustuslain, joka julistaa maan monikansalliseksi valtioksi ja tunnustaa alkuperäiskansat.

Cabrera muistuttaa, että valtiollisen maauudistuslaitoksen (Inra) on määrä auttaa talonpoikia saamaan laillinen oikeus maihin. Helmikuun lopulla sen edustajat tulivat Sucren lähellä sijaitsevaan Quila Quilan kaupunkiin toisin aikein.

Cabreran mukaan viranomaiset saapuivat 40 poliisin tukemina mittaamaan maita ulkopuolisten pyynnöstä. ”Asukkaat eivät halua luopua maistaan, emmekä me halua yhteenottoja”, Cabrera vakuuttaa.

Hän ei saanut selitystä poliisien läsnäololle, mutta arvelee käskyn tulleen hallitukselta.

Inran johtaja Juan Carlos León puolestaan sanoo, että 90 prosenttia Quila Quilan asukkaista haluaa maan yksityisomistukseensa ja vain kymmenesosa kannattaa intiaanien perinteiden mukaisia yhteismaita.

Liikehdintää vuodesta 2012

Qhara qhara -liikkeen johtajiin kuuluva Samuel Flores varoittaa, että Bolivian perustuslaki ja monikansallisuus ovat nyt uhattuina. Qhara qharat nousivat jo vuonna 2012 hallituksen tukemia talonpoikien ammattiliittoja vastaan, koska katsovat niiden suhtautuvan suopeasti maakaappauksiin. Alueella on rikkaita esiintymiä kultaa, rautaa, sinkkiä ja tinaa.

Cabreran mukaan Inran tuella intiaanien maita havittelevat ”ulkopuoliset” ovat kaupunkilaisia ja ennen maauudistusta suurtiloilla palvelleiden lapsia.

Tarkoitus on siirtää maat yksityisomistukseen ja sitä kautta kaupalliseen käyttöön, hän sanoo.

Qhara qharat uskovat, että heidän aloittamansa taistelu koituu kaikkien intiaanikansojen eduksi. Tuloksia arvioidaan 21. kesäkuuta, ja jos ne eivät tyydytä, ”kaikki kansat kutsutaan liikkeelle” paineen kasvattamiseksi.

Luonnonvarat ”takaiskujen” syynä

Alkuperäiskansojen maanomistuskysymyksiin perehtynyt sosiologi Arturo Villanueva kytkee Quila Quilan tapahtumat ”takaiskuihin”, joita on tullut perustuslain ja maaoikeuksien toteutuksessa.

Hän näkee maakaappausten takana tuhoisan pyrkimyksen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Se uhkaa häätää asukkaat ja vaarantaa alkuperäisyhteisöjen ja -kulttuurien olemassaolon.

”Qhara qhara -kansan kamppailu on viimeinen mahdollisuus säilyttää toivo ja harmoninen suhde ihmisen ja luonnon välillä”, Villanueva uskoo.