Artikkeli on julkaistu alun perin Pelastakaa Lasten blogissa.

Miltä tuntuu nukahtaa pommien paukkeeseen? Miltä tuntuu lähettää lapsi kouluun, kun tietää että koulu saattaa olla kranaatti-iskujen kohde? Miltä tuntuu paeta aseistettuja sotajoukkoja henkensä edestä tai menettää veli miinaonnettomuudessa?

Lähes joka viides maailman lapsi tietää, miltä tuntuu. Pelastakaa Lasten tuoreen raportin mukaan maailman konfliktialueilla elää 420 miljoonaa lasta, joille väkivalta ja kuolema ovat päivittäistä arkea. Raportti arvioi, että tapettujen ja vammautuneiden lasten määrä on lähes kolminkertaistunut sitten vuoden 2010.

YK:n mukaan sotatoimien uhrina kuoli 10 677 lasta vuonna 2017. Pelkästään Afganistanissa kuoli vuoden aikana yli 3 000 lasta. Tällä vuosikymmenellä sota on siirtynyt kaupunkiympäristöön. Voimakkaiden räjähteiden käyttö tiheästi asutuissa kaupungeissa on kasvattanut siviiliuhrien määrää 48 prosenttia viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana.

Irakissa, Syyriassa ja Jemenissä suuri osa ilmapommitusten uhreja on siviilejä. Syyriassa ilmahyökkäysten siviiliuhreista peräti 79 prosenttia oli lapsia.

Muistan, kuinka pikkutyttönä 1970–80-lukujen taitteessa pelkäsin ydinsotaa, kun kylmä sota velloi pahimmillaan. Muistan, miten illalla makasin sängyssäni ja tein selviytymissuunnitelmia siltä varalta, että ydinpommi putoaisi kotikaupunkiini. Pohdin, miten voisin varmistaa, ettei pommi putoaisi minun ja muun perheeni väliin. Suurin pelkoni taisi silloin olla joutuminen eroon perheestäni.

Pommi ei koskaan pudonnut, enkä joutunut eroon perheestäni. 420 miljoonalla lapsella ei ole ollut yhtä hyvä onni kuin minulla.

Yleistäen voi sanoa, että mitä pidempi konflikti, sitä todennäköisemmin käytetään lapsisotilaita ja sitä todennäköisemmin iskuja kohdistetaan kouluihin ja sairaaloihin.

Mitä pidempiä konfliktit ovat, sitä epäinhimillisemmiksi sotaa käyvien osapuolten käytös muuttuu. Yleistäen voi sanoa, että mitä pidempi konflikti, sitä todennäköisemmin käytetään lapsisotilaita ja sitä todennäköisemmin iskuja kohdistetaan kouluihin ja sairaaloihin.

YK:n mukaan vuonna 2017 kouluihin tehtiin yli 1400 aseellista iskua. Unicefin mukaan kolmasosa Syyrian kouluista on tuhottu. Jemenissä joka kymmenes koulu on pommitettu. Tämän seurauksena molemmissa maissa noin kaksi miljoonaa lasta ei pääse kouluun. Nigeriassa terroristijärjestö Boko Haramin lasketaan tappaneen yli 2 200 opettajaa. Yli 1 400 koulua on tuhottu. Vaikka pelkäsinkin kymmenvuotiaana ydinsotaa, sain käydä kouluni turvallisesti ja rauhallisesti loppuun.

Vaikka teinkin ydinsodan varalta suunnitelmia, mitä ruokaa kannattaisi ottaa pommisuojaan mukaan, en koskaan joutunut hamstraamaan ruokaa tai näkemään nälkää. 420 miljoonan lapsen todellisuus on toinen. Satoja tuhansia lapsia kuolee vuosittain konfliktien epäsuorien vaikutusten seurauksena, kuten aliravitsemukseen, sairauksiin ja puhtaan veden puutteeseen.

Humanitaarisen avun epääminen sodan keskellä olevilta siviileiltä on yleistynyt viime vuosien aikana. Lapset Myanmarissa, Etelä-Sudanissa, Syyriassa ja Jemenissä näkevät nälkää, eivätkä saa tarvitsemiaan lääkkeitä, koska avun perillemeno on estetty.

Pelastakaa Lasten arvion mukaan 870 000 lasta on kuollut viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana aliravitsemukseen ja sairauksiin, jotka ovat seurausta aseellisista konflikteista. Tilanne on erityisen paha Jemenissä, jossa 85 000 lapsen arvioidaan kuolleen nälkään viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana.

420 miljoonaa lasta. Sodan keskellä.

Me voimme lopettaa sodat lapsia vastaan, mutta vain sinun avullasi. Tarvitsemme sinutkin mukaan miljoonien ihmisten liikkeeseen, joka sanoo: LOPPU sodalle lapsia vastaan. Allekirjoita vetoomus: pelastakaalapset.fi/loppusodallelapsiavastaan

Kirjoittaja on Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien ohjelmapäällikkö.