Kieliryhmät kahinoivat Kamerunissa, mutta ruohonjuuritasolla pusketaan töitä rauhan eteen – Toimittaja Rosaline Obah Akah’lle avainasemassa on puolueettomana pysyminen

Konflikti eri kieliryhmien välillä on pahentunut parin viime vuoden ajan Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Kamerunissa.

Samaan aikaan myös tavallisten kansalaisten parissa on kuitenkin virinnyt erilaisia rauhaan pyrkiviä hankkeita. Monet kansalaisjärjestöt ja muut ruohonjuuritason toimijat yrittävät lisätä ymmärrystä ja vuoropuhelua konfliktin osapuolten, englannin- ja ranskankielisten kamerunilaisten, välillä.

”On haastavaa olla rauhanaktivisti Kamerunissa. Konfliktista hyötyjät vihaavat kaikkea rauhaan liittyvää. Osapuolet myös usein haluavat ymmärtää väärin, että rauhan puolesta puhuja on jommankumman puolella. Itselleni avainasemassa on objektiivisena pysytteleminen ja se, että säilytän määrätietoisuuteni”, kertoo toimittaja Rosaline Obah Akah sähköpostin välityksellä.

Hän johtaa Cameroon Association of Media Women -järjestöä. Järjestö on yksi yli 120:stä, jotka kuuluvat Cameroon Community Media Network -verkostoon (CCMN). Verkosto kokoaa yhteen erilaisia yhteisöllisen median toimijoita.

Yhteisömedialla tarkoitetaan yhteisön tarpeista nousevaa ei-kaupallista tiedonvälitystä. Afrikassa se on ollut hyvin usein radio-ohjelmia, mutta nykyään yhä useammin erilaisia blogeja ja muita internet-pohjaisia julkaisuja.

Katkeruus on kytenyt pitkään

Konfliktin tausta on siirtomaa-ajoissa. Saksan siirtomaana ollut Kamerun jaettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Englannin ja Ranskan kesken, jolloin sitä valvoi YK:n edeltäjä Kansainliitto.

Itsenäistymiskuohunnoissa vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi, ja vuotta myöhemmin siihen liittyi osa Brittiläisen Etelä-Kamerunin alueista. Osa liittyi naapurimaahan Nigeriaan.

Kamerunilaisista ranskankielisiä on noin 80 prosenttia, ja englanninkieliset ovat koko itsenäisyyden ajan kokeneet olevansa toisen luokan kansalaisia. Katkeruus on noussut säännöllisesti esiin, viimeksi syksyllä 2016.

Englanninkielinen väestö protestoi syrjintää työmarkkinoilla, englanninkielisten juristien ja tuomarien puutetta sekä sitä, että englanninkieliset eivät saa opetusta äidinkielellään.

Presidentti Paul Biyan autoritäärinen hallinto on tukahduttanut mielenosoituksia väkivaltaisesti.  Kireä tilanne on synnyttänyt sissiliikkeen, joka vaatii itsenäisen Ambazonian valtion perustamista Nigerian ja Kamerunin raja-alueille. Jopa puoli miljoonaa ihmistä on lähtenyt maan sisäisiksi pakolaisiksi tai Nigeriaan.

Hallituksen on kuunneltava yhteisöjen ääntä

Obah Akah on itse englanninkielinen ja tiedostaa englanninkielisen median riskit sortua ylilyönteihin. Englanninkielinen media edustaa sitä väestönosaa, joka on kapinoinut syrjintää vastaan ja jonka kapinan väkivaltainen tukahduttaminen on saanut aikaan sen, mitä nyt kutsutaan nimellä ”Anglophone crisis”, ”englanninkielisten kriisi”.

Kriisi on kuitenkin koko maan, ja niinpä sen ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia kamerunilaisia.

Obah Akah on kamerunilaisen The Guardian Post -lehden kolumnisti ja julkaisee rauhaan keskittyvää palstaansa viitenä päivänä viikossa.

Naisilla ei kuitenkaan tarvitse olla lehden kaltaista julkaisualustaa, jotta he voisivat toimia rauhan puolesta. Pelkästään laadukkaan ja objektiivisen informaation tuominen ihmisten saataville voi jo edistää rauhaa, Obah Akah uskoo.

”CCMN:n visiona on rakentaa yhteisöllisen median tuottajille kestäviä verkostoja ja harjoittaa rauhanjournalismia vaihtoehtona perinteiselle journalismille, jotta pääsisimme kohti rauhanomaista yhteiskuntaa”, Akah sanoo.

Verkosto järjestää esimerkiksi työpajoja, joiden aiheet vaihtelevat journalismin etiikasta journalistien oikeuksiin ja vapauksiin.

Sekä hallituksen joukot että separatistit ovat siepanneet ja pahoinpidelleet monia englanninkielisiä ammattitoimittajia konfliktin aikana. Myöskään yhteisöllisen median toimijat eivät tunne olevansa turvassa.

Naiset ovat kuitenkin kampanjoineet rauhanomaisesti ja päässeet puheille konfliktin osapuolten kanssa. Monet ovat käyttäneet yhteisömediaa viestinsä eteenpäin viemiseen samalla kun rauhanneuvotteluita on käyty. Viesti kuuluu: sodalla on musertavat vaikutukset koko järjestelmään ja kaikkiin kansalaisiin.

Mutta miten rauhannainen sitten näkee 50 vuotta pinnan alla ja päällä kyteneen konfliktin ratkaisumahdollisuudet?

”Mielestäni kriisi voidaan saada loppumaan, jos osapuolet antautuvat aidolle vuoropuhelulle, mahdollisesti neutraalilla maaperällä ja mukana on luotettavia kumppaneita. Uskon, että tällä hetkellä kriisi pahenee, koska hallitus ei aidosti kuuntele yhteisöistä kuuluvaa ääntä”, Akah sanoo.

Oikaisu 8.5. Alkuperäisessä tekstissä oli väärä kirjoittajan nimi. Tekstin oikea kirjoittaja on Anna Berghäll.