Suomen kehityspolitiikassa satsattava ruokaturvaan
Ruoan tuotanto on avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja tulevaisuuden globaaleihin haasteisiin. Siemenpuu-säätiö toivoo tulevalta hallitukselta toimia ruokaturvan parantamiseksi.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n vuoden 2018 tietojen mukaan maailmassa on yhä 821 miljoonaa nälästä ja 1,5 miljardia aliravitsemuksesta kärsivää ihmistä. Samaan aikaan Luonnonvarakeskus arvioi, että pelkästään suomalaisissa kotitalouksissa syntyy ruokahävikkiä 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Lisäksi kestämättömät ruoantuotantotavat aiheuttavat ilmastopäästöjä sekä köyhdyttävät maaperää.
Siemenpuu-säätiö tukee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä kestävien ruokajärjestelmien hyväksi globaalissa etelässä. Tällä hetkellä Siemenpuu rahoittaa neljää ruokasuvereeniteettiin, biodiversiteetin vaalimiseen ja pienviljelijöiden oikeuksiin keskittyvää hanketta Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
”Pienviljelijöille tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa maan hallintaoikeudet, oikeudet siemeniin sekä monimuotoisen ja ekologisesti kestävän ruoantuotannon edistäminen”, sanoo Siemenpuun ohjelmakoordinaattori Kirsi Chavda.
YK:n ihmisoikeusneuvosto julkisti viime vuonna pienviljelijöiden oikeuksien julistuksen, jolla pyritään suojaamaan maaseudun väestöä esimerkiksi pakkohäädöiltä. Julistuksessa painotetaan pienviljelijöiden omaa tietämystä kestävästä ruoantuotannosta.
”Viljelylajikkeiden monimuotoisuus on avain ilmastonmuutokseen sopeutumisessa”, Chavda toteaa.
Tänä keväänä Siemenpuu on allekirjoittanut suomalaisten kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestön Fingon koordinoiman ruokaturvatyöryhmän kannanoton (pdf, 240 kt). Muita allekirjoittajia ovat FFD, Solidaarisuus, BIOS-tutkimusyksikkö ja Kehitysmaayhdistys INDIGO. Kannanotolla pyritään nostamaan kehitysyhteistyö ja ruokaturva hallitusneuvotteluiden asialistalle.
Järjestöjen mukaan suomalaisen kehityspolitiikan tulee jatkossa pyrkiä turvaamaan erityisesti pien- ja perheviljelijöiden oikeudet. Ekologisesti kestävää ruoantuotantoa pitää tukea sekä tieteellisen tutkimuksen ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutusta vahvistaa.
Kestävän ja oikeudenmukaisen maatalouden tukeminen on osoittautunut tehokkaimmaksi keinoksi vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Noin 80 prosenttia maailman ruoasta on pienviljelijöiden tuottamaa, mutta pienet tuottajat ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle ja globaalin talouden epävakaudelle.
Kestävä ruoantuotanto on myös tasa-arvokysymys, sillä maatalous on viime vuosina naisvaltaistunut.
Siemenpuu-säätiö toivoo yhdessä muiden suomalaisten kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa, että Suomi ottaa jatkossa aktiivisen roolin aikamme tärkeimpien globaalien kysymysten ratkaisemisessa. Ruokaturvaa parantamalla voidaan vaikuttaa niin ympäristöön, sosiaalisiin ongelmiin kuin yhteiskuntien vakauteenkin.
”Aktiivisen roolin tulee näkyä myös rahoituksessa. Hallitusohjelmaan tulee kirjata varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin merkittävää kasvua. Kestävien ruokajärjestelmien edellytyksenä on myös ilmastotoimien vahvistaminen ja osana niitä kehitysmaiden ilmastorahoituksen lisääminen”, sanoo Siemenpuun toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro.
”Kansalaisjärjestöillä on kaikessa tässä työssä merkittävä rooli ja näyttöä osaamisesta. Kansalaisjärjestöjen rahoituksen osuuden tulisi jatkossa olla 15 % kehitysyhteistyön määrärahoista, Matinpuro jatkaa.
Lisätietoja:
https://www.fingo.fi/vaikuttaminen/kehitysyhteistyo/ruokaturva
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia