Alkavissa hallitusneuvotteluissa on otettava entistä määrätietoisempi ote ilmastonmuutoksen ja köyhyyden kaltaisiin globaaleihin haasteisiin, linjaa Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) tänään julkistetussa arviointiraportissaan Suomen kehityspolitiikasta.

Tämänvuotinen raportti keskittyy etenkin globaaleihin teemoihin. Niihin puuttumiseksi pitäisi KPT:n mukaan luoda globaalin vastuun malli, johon kirjattaisiin hallituskaudet ja hallintorajat ylittävä kehityspolitiikan perusta.

”Tekemämme analyysin perusteella ehdotamme globaalin vastuun mallia, johon kirjataan hallituskaudelta toiselle siirtyvät kehityspolitiikan keskeiset elementit. Niitä ovat esimerkiksi tavoitteet, painopisteet ja rahoituksen taso. Lisäksi humanitaarinen apu tulee saada entistä saumattomammin mukaan”, sanoo KPT:n puheenjohtaja Aila Paloniemi tiedotteessa.

Tällä hetkellä kukin hallitus linjaa oman kehityspolitiikkansa. Tämänhetkinen linjaus on vasta vuoden 2016 alusta.

KPT:n mielestä pitkäjänteinen linjaus auttaisi Suomea täyttämään YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman sitoumuksia paremmin kuin yhden hallituskauden kestävät irralliset ohjelmat. Ne ovat johtaneet kehitysyhteistyön tempoilevuuteen ja rajallisten resurssien hajaantumisee, se sanoo.

”Jatkuvuuden ohella tarvitaan johdonmukaisuutta. Kehityspoliittiset linjaukset ovat ohjanneet tähän saakka vain kehitysyhteistyötä. Myös muiden politiikka-alojen ja toimijoiden roolia tulee kirkastaa ja vakiinnuttaa osaksi globaalin vastuun politiikkaa”, toteaa KPT:n 1. varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas).

Katsauksessa vaaditaan myös kehitysyhteistyövarojen nostamista YK:n suosittamalle tasolle eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta kahden seuraavan hallituskauden aikana.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.