Suomi ja EU vietävä nyt johdonmukaisesti kohti kestävää kehitystä 

Euroopan komissio on jo ehdottanut, että kestävyydestä tulisi yksi EU:n seuraavista viiden vuoden painopisteistä.  Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi Sibiun kokouksen alla, että EU:n tulee seuraavan viiden vuoden aikana mm. vahvistaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja globaalia roolia. 

“Suomessa suurimmaksi puolueeksi noussut Sdp piti kestävän kehityksen teemoja hienosti esillä vaalikampanjassaan ja on asettanut tavoitteeksi tehdä Suomesta sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Nyt on tuhannen taalan paikka näyttää, että puheet eivät jää tyhjiksi lupauksiksi, vaan kestävä kehitys viedään politiikan ytimeen. Hallitusohjelman tulisi perustua YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan, joka edellyttää ihmisoikeuksien, ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja globaalin vastuun asettamista hallitusohjelman tavoitteiksi”, sanoo suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen. 

”Johdonmukaisuuden nimissä Suomen tulisi edistää Agenda 2030:n toteutusta myös EU:ssa”, Lappalainen sanoo. 

Suomessa kestävän kehityksen hallitusohjelma tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että Suomen ilmastotavoitteita kiristetään 1,5 asteen tavoitteen mukaisiksi, laaditaan ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki ja nostetaan kehitysyhteistyön rahoitus 0,7 prosentin tavoitteeseen. Keskustaa lukuun ottamatta kaikki hallitusneuvotteluja käyvät puolueet ovat vaalikampanjoissaan ilmoittaneet tukevansa oheisia, järjestöjen kampanjoissaan nostamia tavoitteita - ja keskustakin kehitysyhteistyön 0,7-tavoitetta. 

Suomi on halunnut profiloitua kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Suomi on muun muassa laatinut kansallisen toimeenpanosuunnitelman, käynnistänyt kestävän kehityksen budjetoinnin ja alkuvuodesta julkaistiin Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi. Suomen ympäristökeskuksen, Demos Helsingin ja Helsingin yliopiston tekemän tuoreen Polku2030-selvityksen mukaan Suomella on oikeaan suuntaan vieviä kansallisia tavoitteita, toimenpideohjelmia ja kestävästä kehityksestä on tullut yhteiskunnassa laajasti hyväksytty tavoite, mutta politiikan muutosvoimaisuudessa on paljon parannettavaa.  Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, ympäristön tilaan ja kulutukseen sekä yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Selvitys tukee johtopäätöksillään kehitysjärjestöjen vaatimusta siitä, että kestävän kehityksen tulisi olla politiikan keskiössä. 

”Tämä voidaan saavuttaa muun muassa tekemällä seuraavista hallitusohjelmista kestävän kehityksen hallitusohjelmia ja laatimalla kansallinen, vuoteen 2030 ulottuva tiekartta vahvistamaan politiikan tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta”, sanoo hankkeen johtaja Satu Lähteenoja Demos Helsingistä. 

Tulevalla hallituskaudella Suomen tulisikin siirtyä kohti kokonaisvaltaista globaalin vastuun politiikkaa, jossa velvoitetaan eri hallinnonalat seuraamaan toimintansa vaikutuksia myös kehittyvissä maissa. Tällä hetkellä Suomi tukee globaalia kestävää kehitystä pääasiassa kehitysyhteistyöllä. Lappalaisen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä.  

”Myös muulla Suomen politiikalla on vaikutusta siihen, miten kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan globaalisti. Suomen taakkana on muille maille aiheutettu ympäristöjalanjälki sekä poliittisten päätösten ihmisoikeusvaikutukset. Siksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja kestävää globaalin vastuun politiikkaa”, Lappalainen muistuttaa.   

Lue lisää: Fingon kestävän kehityksen hallitusohjelma julkaistiin kokonaisuudessaan huhtikuussa 2019.