Guatemalan syrjäseutujen kylät sähköistyvät – Alkuperäiskansat rakentavat omia vesivoimaloitaan
Guatemalan syrjäseuduilla monet alkuperäiskansojen asuttamista alueista ovat edelleen sähköverkkojen ulkopuolella. Nyt kylät rakentavat omin voimin vesivoimaloita, ja saavat sähkönsä lisäksi halvemmalla kuin suurten sähköyhtiöiden asiakkaat.
Guatemalan syrjäseudulla sijaitsevassa La Tañan kylässä on oma vesivoimala, jossa vesi päästetään turbiiniin betonisen säiliön kautta. Kuva: Edgardo Ayala / IPS.
Leipuri Diego Matom sai yrityksensä kukoistamaan sen jälkeen, kun kylä alkoi tuottaa tarvitsemansa sähkön itse. Euroopan unionin tukemia pieniä vesivoimahankkeita on toteutettu useissa kylissä Quichén alueella Guatemalan koillisosissa.
”Käytimme ennen kaasu-uunia, mutta se tuli kalliiksi. Nyt kaikki käy nopeammin ja halvemmalla”, kertoo 29-vuotias Matom, joka kuuluu ixil-alkuperäiskansaan.
Valtio ei ole tuonut syrjäseudulle peruspalveluja, kuten sähköä tai juoksevaa vettä. Tilanne on sama monilla maaseutualueilla 17,5 miljoonan asukkaan Guatemalassa. Matomin kotikylä Uspantánin kunnassa rakensi vesivoimalan alueella ensimmäisenä.
Kylän voimala hyödyntää Putuljoen vettä 75 kilowatin teholla. Kylä perustettiin keväällä 1998, jolloin noin 400 ixil- ja quiché-perhettä asutettiin sinne maata vuosina 1960–1996 koetelleen sisällissodan jälkeen.
Esimerkki leviää
Perheet olivat joutuneet sodan aikana pakenemaan armeijaa, joka piti niitä vasemmistosissien tukijoina. Sodan jälkeen perheet saivat pienet maapalstat ja alkoivat kasvattaa maissia sekä kardemummaa, jonka suurin tuottaja maailmassa Guatemala on.
Viime vuosina kolme muutakin seudun kylää on seurannut esimerkkiä ja rakentanut oman vesivoimalan. Ne hyödyntävät vain kymmenesosaa jokien virtaamasta, joten seurauksena ei ole vesipulaa alavirralla.
Neljästä voimalasta hyötyy nyt tuhatkunta perhettä, mutta lisää tarvittaisiin, sillä Zona Reinaksi kutsutulla vyöhykkeellä sijaitsee kaikkiaan 86 kylää.
Sana kuitenkin leviää, ja läheisellä Los Coponesin alueella alkaa Saksan tuella vastaava vesivoimahanke, josta hyötyy liki 20 kylää.
Elämä helpottui
”Nyt kun meillä on sähköä, voimme tehdä, mitä haluamme. Kun lapset tulevat koulusta, he pystyvät tekemään läksyjä tietokoneella”, Zaida Gamarro, 31, iloitsee. Hän asuu La Tañan kylässä, joka sai vesivoimalan 2016.
Aiemmin iltapuhteet jouduttiin hoitamaan kynttilän tai kerosiinilyhdyn valossa. Sähkön myötä kylien elinkeinoelämäkin on vilkastunut. Leipomon lisäksi niissä toimii mekaanikon- ja puusepänverstaita sekä kauppoja, joilla on nyt kylmäsäilytystilat.
Hankkeen taustalla on Euroopan kehitysrahaston ohella paikallinen ympäristöjärjestö MadreSelva, joka suunnitteli ja toteutti pienet vesivoimalat.
Kotitaloudet maksavat sähköstä noin 3,6 euroa kuukaudessa, mikä on vähemmän kuin suurten sähköyhtiöiden asiakkailtaan perimä hinta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia