(IPS) -- Maailmassa näyttää olevan meneillään sota naisten lisääntymisoikeuksia eli käytännössä aborttioikeutta vastaan. Monissa kehittyvissä maissa abortti on joko kokonaan kielletty tai sen saamista on rajusti rajoitettu, ja nyt Yhdysvalloissa osavaltio toisensa perään on liittymässä samaan rintamaan Nicaraguan ja Guatemalan kaltaisten maiden kanssa.

Nicaraguassa abortti on täysin kielletty, ja Guatemalassa se sallitaan vain, jos tytön tai naisen oma henki on raskauden johdosta vaarassa. Kun alle 14-vuotias tyttö tulee raskaaksi, äidin kuoleman riski kasvaa merkittävästi, mutta se ei vähennä pakkosynnytysten määrää.

Yhdysvaltalaisen Center for Reproductive Rightsin (CRR) mukaan Guatemalassa viime vuonna synnytti yli 2 200 10–14 -vuotiasta tyttöä. Nicaraguassa puolestaan 28 prosenttia naisista synnyttää ennen kahdeksattatoista syntymäpäiväänsä, ja maassa onkin Latinalaisen Amerikan maista eniten teiniraskauksia. Kahdeksan kymmenestä nicaragualaisesta seksuaalisen väkivallan uhrista on alle 13-vuotiaita tyttöjä.

Aborttioikeus YK:n ihmisoikeuskomitean käsittelyssä

CRR taistelee aborttioikeuden puolesta muun muassa tukemalla neljää naista, jotka ovat vieneet asiansa YK:n ihmisoikeuskomitean käsiteltäväksi. Guatemalalainen Fatima ja nicaragualainen Lucia kuuluvat näiden naisten joukkoon.

Fatima tuli raskaaksi, kun hänen yhteisöönsä kuuluva mies raiskasi hänet. Terveydenhoitajat eivät tarjonneet hänelle laillista aborttia, vaikka raskaus oli vaaraksi äidin terveydelle. Fatima oli tuolloin 12-vuotias. Lucia puolestaan tuli raskaaksi 13-vuotiaana, sen jälkeen kun hänen pappinsa oli yli vuoden ajan käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväkseen.

”Aivan liian monet nuoret tytöt Latinalaisessa Amerikassa ja ympäri maailman joutuvat tilanteisiin, joissa paitsi loukataan heidän ihmisoikeuksiaan, myös saatetaan heidän elämänsä vaaraan, ja vain siksi, ettei laillinen abortti ole heidän ulottuvillaan”, Planned Parenthood Globalin johtaja Leana Wen sanoo.

”Se että nuoret tytöt pakotetaan synnyttämään riippumatta heidän olosuhteistaan tai tahdostaan, ei ole vain julmaa, vaan johtaa tuhoisiin vaikutuksiin tytöille itselleen, heidän perheilleen ja yhteisöilleen”, Wen toteaa.

Myös Planned Parenthood Global tukee edellä mainittuja neljää nuorta naista YK:n ihmisoikeuskomitean edessä. Heidän asiansa on herättänyt kansainvälistä huomiota ja synnyttänyt solidaarisen somekampanjan #NinasNoMadres – he ovat tyttöjä, eivät äitejä.

Valtiolle korvausvelvollisuus

Lähiaikoina ihmisoikeuskomitean eteen saatetaan sitten jo tuoda yhdysvaltalaisia tapauksia. ”Olemme hyvin huolissamme, että useat Yhdysvaltain osavaltiot ovat saattaneet voimaan lakeja, joilla rajusti rajoitetaan oikeutta turvalliseen aborttiin sekä langetetaan rikosoikeudellisia seuraamuksia niin naisille itselleen kuin aborttipalveluiden tarjoajillekin”, YK:n ihmisoikeustiedottaja Ravina Shamdasani sanoo.

Vuodelta 2001 on ennakkotapaus, jossa YK:n ihmisoikeuskomitea asetti valtion vastuuseen siitä, ettei se tarjonnut mahdollisuutta turvalliseen, lailliseen aborttiin. 17-vuotias perulainen tyttö ei saanut aborttia, vaikka sikiöltä diagnosoitiin vakava aivovaurio. Epäämisellä oli vakavia henkisiä ja ruumiillisia seurauksia tytölle, eikä vailla täydellisiä aivoja syntynyt vauvakaan elänyt kuin neljä päivää synnytyksen jälkeen.

YK:n ihmisoikeuskomitea päätti, että Peru loukkasi kansainvälistä ihmisoikeuslakia ja että valtion toimet olivat julmia, epäinhimillisiä ja alentavia. Komitea myös määräsi valtion maksamaan tytölle korvauksia, jotka hän viimein sai vuonna 2015, vuosikymmen oikeustaistelun voiton jälkeen.