Peräti 89 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön tänään julkaiseman kyselytutkimuksen tuloksista.

Vuosittain julkaistava kyselytutkimus on aiemminkin paljastanut, että suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kehitysyhteistyöhön. Viimeisten neljän vuoden aikana kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut, mutta viimeksi näin korkea prosenttiosuus on saatu vuonna 2007. Tutkimuksen tehnyt Taloustutkimus uskoo, että taustalla ovat talouden suhdanteet.

”Tämän vuosikymmenen alkupuolella Suomen taloudessa elettiin taantuman aikaa, ja silloin ihmisten mielenkiinto suuntautuu suhteessa enemmän oman maan asioihin. Nyt kun taloudessa on jo monta vuotta nautittu nousukaudesta, entistä useampi katsoo, että Suomella on mahdollisuuksia panostaa myös köyhempien maiden auttamiseen”, tutkimusraportissa todetaan.

Vahvinta kehitysyhteistyön kannatus on alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Puolueista vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat myönteisimpiä, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat kielteisimpiä.

Myös kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen saa kannatusta. Kaikkiaan 67 prosenttia nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja jonkin verran ja 18 prosenttia pitäisi ne ennallaan.

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin rajusti viime hallituskaudella. Antti Rinteen (sd) hallitus on luvannut määrärahojen nostoa, mutta summista ei toistaiseksi tiedetä.

Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on myös kiinnostunut kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaita koskevasta tiedosta. Alle puolet on kuitenkaan kuullut YK:n vuonna 2015 hyväksymistä kestävän kehityksen tavoitteista. Osuus laski viime vuodesta muutaman prosenttiyksikön verran.

Usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen on viime vuosina hieman laskenut. Tänä vuonna 64 prosenttia uskoi Suomen kehitysyhteistyön tuottavan tuloksia, hieman viime vuotta useampi.

Ilmasto nuorten huolenaiheena

Aiempien vuosien tapaan suomalaiset pitävät koulutusta Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpänä painopisteenä. Suomen EU-puheenjohtajakaudella kärkiteemoiksi pitäisi kuitenkin kyselyn mukaan nostaa naisten ja tyttöjen asema, ilmastotoimet sekä vakauteen ja kehitykseen vaikuttaminen maissa, joista tulee paljon siirtolaisia.

Vastauksissa näkyy selvä sukupolvijakauma: vanhemmat korostavat naisten asemaa, nuoremmat taas ilmastotoimia, tutkimusraportissa kerrotaan.

Suomen kehitysyhteistyö on viime vuosina keskittynyt etenkin yksityisen sektorin tukemiseen. Kyselyn mukaan kolme neljästä pitää sitä tärkeänä, mutta toisaalta yritysten kautta kanavoitava kehitysyhteistyö ei saa niin hyviä arvioita kuin muu kehitysyhteistyö.

Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä pidetään luotettavampana, läpinäkyvämpänä ja paremmin köyhiä tukevana.

Tutkimukseen haastateltiin 1 000:ta henkilöä eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina touko--kesäkuussa 2019. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä.