”Ihmisoikeudet tarvitsevat nyt puolustajia” – Ihmisoikeusliitto juhlii 40-vuotista työtään ihmisoikeuksien päivänä

Ihmisoikeusliiton juuret ulottuvat 1930-luvulle, jolloin Suomessa kerättiin nimiä kuolemanrangaistusta vastustavaan adressiin. Tästä hankkeesta sai alkunsa Ihmisoikeuksien liitto –niminen järjestö ja myöhemmin nykyinen Ihmisoikeusliitto vuonna 1979.

”Ihmisoikeusliiton alkuperäinen tehtävä, perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen Suomessa, on yhä hyvin ajankohtainen. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa uhataan tänä päivänä ympäri maailmaa, myös Euroopassa. Suomessakin jopa korkeassa asemassa olevat päättäjät ovat kyseenalaistaneet ihmisoikeuksien merkitystä”, sanoo Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Maija Jäppinen.

Ihmisoikeusliitto on 40 vuoden aikana vaikuttanut siihen, että Suomessa on tänä päivänä toimivat ja vahvat ihmisoikeusrakenteet kuten Ihmisoikeuskeskus ja vahvempi yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Ilman näitä rakenteita ihmisten oikeudet eivät arjessa toteudu.

Ihmisoikeusliitto on myös toiminut vuosikymmenien ajan alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien puolesta, kampanjoinut syrjintää vastaan ja tehnyt uraauurtavaa työtä tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisemiseksi Suomessa. Viime vuosina Ihmisoikeusliitto on vaatinut muun muassa perusturvan tason nostamista ihmisoikeussopimusten edellyttämälle tasolle sekä kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksien turvaamista.

”Ihmisoikeustyö vaatii sitkeyttä. Ihmisoikeudet eivät edisty itsestään ja joskus niissä otetaan takapakkia. Suomessakin vähemmistöihin kohdistuvasta vihamielisyydestä ammentava populismi nostaa päätään. Siksi on erityisen hienoa, että monet haluavat nyt toimia ihmisoikeuksien puolesta”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Ihmisoikeusliitto on myös käynnistänyt juhlavuoteensa liittyvän #ihmisoikeuksienpuolella -lahjoituskampanjan, jota ovat tukemassa Paula Vesala, Ernest Lawson, Pekka Hyysalo ja Helena Ranta.