Miljoonilta kehittyvien maiden nuorilta puuttuu ammatillinen koulutus – suomalaiset opettajakorkeakoulut ratkomaan ongelmaa

Haaga-Helian, Hämeen (HAMK), Jyväskylän (JAMK), Tampereen (TAMK) sekä Oulun (OAMK) ammatilliset opettajakorkeakoulut allekirjoittivat sopimuksen 15.1.2020 Kirkon Ulkomaanavun kanssa yhteistyön aloittamisesta.

Yhteistyön tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta Kirkon Ulkomaanavun ohjelmamaissa. KUA toimii monissa maailman hauraimmissa maissa, joissa ammatillinen koulutus ja opettajakoulutus on puutteellista tai sitä ei järjestetä ollenkaan.

”Joissakin maissa on mahdollista luoda jopa koko maan kattava ammattikoulutusjärjestelmä, koska sitä ei käytännössä ole olemassa. Suomi pystyy nopeastikin saamaan merkittävän muutoksen aikaan esimerkiksi Etelä-Sudanissa, koska toimijoita on vähän ja halu kehittyä kova”, sanoo Tomi Järvinen, KUA:n kansainvälisen työn johtaja.

Koulutusyhteistyö tulee pitämään sisällään muun muassa opinto-ohjaajien ja ammattikoulujen opettajien koulutusta, tutkimusyhteistyötä, suomalaisten ammattikorkeakoulututkintojen viemistä sekä opetussektorin ja ammatillisten koulutusten opetussuunnitelmien kehittämistä yhteistyössä paikallisten ministeriöiden kanssa.

”Kun Suomessa lähdettiin aikanaan kehittämään ammatillista koulutusta, haettiin silloinkin vaikutteita ulkomailta. Tarkoituksenamme ei ole viedä tai kopioida suomalaista järjestelmää minnekään sellaisenaan, vaan olla mukana rakentamassa kehittyvien maiden omia järjestelmiä”, sanoo Jari Laukia, Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja.

Nuorisotyöttömyys kasvava ongelma

Tarpeet ammatilliselle koulutukselle ovat globaalisti valtavat. Yhdeksän kymmenestä maailman 1,8 miljardista nuoresta elää kehittyvissä maissa. Pelkästään Afrikassa työmarkkinoille tulee vuosittain yli 10 miljoonaa nuorta, mutta uusia työpaikkoja syntyy mantereella vain kolme miljoonaa vuodessa. YK:n (2019) mukaan nuori päätyy kaksi kertaa todennäköisemmin työttömäksi aikuiseen verrattuna.

”Monessa Afrikan maassa osaajat yrityksiin haetaan ulkomailta, osittain siksi että maissa ei ole ammattikoulutettua työvoimaa. Koska ei ole ammatillista koulutusta tarjoavia oppilaitoksia, paikallisella nuorisolla ei ole myytävää osaamista ja he päätyvät työttömiksi”, sanoo Carita Cruz, KUA:n koulutusasiantuntija.

Toimettomien nuorten kasvava joukko ei ole pelkästään elinkeinoelämän ongelma. On tutkittu, että moniin ääriliikkeisiin liittymisen taustalla on ensisijaisesti tarve työllistymiselle.

Onneksi monet valtiot ovat heränneet siihen, että ammattikoulutusta tarvitaan. Suomalaista opetusosaamista on jo viety menestyksekkäästi kehittyviin maihin, ja uudet yhteistyön muodot mahdollistavat toiminnan huomattavan kasvattamisen tulevaisuudessa.

”Meillä on Suomessa ainutlaatuinen opettajienkoulutusjärjestelmä. Tällainen järjestelmä olisi sovellettavissa myös ulkomailla. Nyt voisi olla aika yhteiselle konseptille”, sanoo Martti Majuri Hämeen ammattikorkeakoulusta.