Uutiset Myanmarin demokratiakehitys ja vallankaappaus
Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun
Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Lapset leikkivät Balukhalin pakolaisleirillä Cox's Bazarissa kesällä 2019. Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0.
Bangladeshin hallitus on antanut maahan paenneille Myanmarin rohingya-vähemmistöön kuuluville lapsille luvan käydä koulua.
Virallisen kouluopetuksen piiriin pääsevät 11–14-vuotiaat rohingya-lapset. Lisäksi lupa on annettu myös ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.
Koulutusoikeuden saaminen on tärkeää, sillä sen jälkeen, kun Myanmarin armeija aloitti etniset puhdistukset rohingyoiden kylissä elokuussa 2017, Bangladeshiin on paennut yli 700 000 rohingyaa. Aiemmin paenneet mukaan luettuna Bangladeshissa on noin miljoona rohingyaa. Maan kaakkoisosiin on syntynyt maailman suurin pakolaisasutusalue, Cox’s Bazar.
Bangladeshin hallitus on tähän asti kieltänyt lapsilta koulunkäynnin, koska se on pelännyt rohingyoiden jäävän maahan pysyvästi. Niinpä vain noin neljäsosa lapsista on voinut saada opetusta tilapäisissä pakolaisten koulukeskuksissa, kertoo leireillä työskentelevä Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tiedotteessaan.
Se antaa kumppanijärjestönsä kanssa pakolaisasutusalueella luku-ja laskutaito-opetusta, elämäntaitoneuvontaa, ammatillisten taitojen koulutusta sekä psykososiaalista tukea sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa kokeneille murrosikäisille tytöille ja aikuisille naisille.
”Tuntemukset pakolaisleirillä ovat varovaisen optimistisia sekä pakolaisten että avustusjärjestöjen keskuudessa. Monien vanhempien ja lasten tarpeet ja toiveet on viimein kuultu”, sanoo Minna Peltola, KUA:n opetusalan erityisasiantuntija tiedotteessa.
Opetus aiotaan järjestää myanmarin kielellä, ja se noudattaa Myanmarin opetussuunnitelmaa. Mukaan pääsee 10 000 lasta Bangladeshin hallituksen ja YK:n lastenjärjestön Unicefin pilottihankkeessa, joka alkaa huhtikuussa.
Ihmisoikeus- ja avustusjärjestöt ovat kiitelleet päätöstä. Leireillä on kuitenkin lähes 400 000 kouluikäistä lasta, joten pilotti tavoittaa vain joka 40:nnen, muistuttaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Lisäksi opetus päättyy 9. luokkaan, kun taas Myanmarissa yläkoulu kestää 12. luokkaan.
Kirkon Ulkomaanavun mukaan haasteena on myös se, että pakolaisasutusalueen koulut tarvitsevat riittävän koulutettuja opettajia, jotka osaavat opettaa myanmarin kielellä sekä käyttää Myanmarin opetussuunnitelmaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia