Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Ruokahävikin globaalia määrää ei tiedetä tarkkaan. Kuva: AL.Eyad / CC BY-SA 2.0.
(IPS) -- Zimbabwen liike-elämän keskuksen ruokatorien mätänevien vihannesten röykkiöt olisivat muualla merkki yltäkylläisyydestä. Mutta Zimbabwe ironisesti kärsii samanaikaisesti ruokapulasta ja ruokahävikistä.
Mätänevät vihannekset ovat muuttuneet normiksi Zimbabwen toiseksi suurimman kaupungin Bulawayon keskustan vihannestorilla, joka antaa elannon tuhansille kauppiaille.
”Emme voi lahjoittaa pois vihanneksia vain, koska pelkäämme niiden mätänevän”, Mihla Hadebe sanoo. Hän myy kaikenlaisia kasviksia, tomaateista ja kaaleista mangoihin ja kurkkuihin. ”Vaikka me alentaisimme hintoja, ihmisillä ei siltikään olisi tarpeeksi rahaa.”
Samaan aikaan kauppiaat sanovat, että afrikkalaisen lehtikaalin, keräkaalin ja tomaatin kaltaisista vihanneksista on pulaa. Pula puolestaan on nostanut hintoja.
Vielä joulukuussa lehtikaalinippu maksoi kaksi Zimbabwen dollaria (0,5 eurosenttiä), mutta nyt hinta on jo noussut viiteen Zimbabwen dollariin. ”Emme saa mitään sieltä, mistä tavallisesti ostamme vihanneksemme. Viljelijät sanovat, ettei ole vettä”, Hadebe selittää.
”Nyt tapahtuu kamalia”
Ruokahävikin määrää on vaikea täsmällisesti arvioida, mutta YK:n ruokajärjestö FAO ja Southern Africa Media in Agriculture Climate and Environment Trust uskovat sen valtavaksi. Vihanneksia heitetään menemään piittaamatta ravitsemustieteilijöiden suosituksista.
”Zimbabwessa lähes kolmasosa alle viisivuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta, ja 93 prosenttia kuusi kuukautta täyttäneistä ja alle kaksivuotiaista jää alle hyväksyttävän ruokavalion minimin”, Unicefin Zimbabwen tiedottaja James Maiden kertoo.
Zimbabwelaiset perheet niin kaupungeissa kuin maaseudullakin ovat perinteisesti tuottaneet ruokansa yhteisöviljelmillä, mutta ne ovat kärsineet äärisäistä. Porakaivotkaan eivät ole auttaneet.
”Nyt tapahtuu kamalia. Meillä on porakaivo, mutta silti vihanneksemme kärsivät tässä helteessä”, Judith Siziba sanoo.
Siziba on yksi monista kotikulutukseen vihanneksia kasvattavista naisista Bulawayossa. ”Emme voi muuta kuin katsoa voimattomina. Me luulimme, että vaikka sateita ei tulisikaan, porakaivot tarjoaisivat meille helpotusta tilanteeseen. Mutta ei.”
Zimbabwe on yksi monista ennätyskorkeita lämpötiloja kokeneista maista, joissa maanviljelys on muuttunut epävarmaksi ja ruokaturva heikentynyt. Pelätään, että ilmastonmuutos on vaikuttanut pohjaveden korkeuteen, ja se taas heikentää mahdollisuuksia lievittää viljelijöiden ahdinkoa syvilläkään kaivoilla.
Vähävaraisten keskuudessa ruokavalio on huonontunut, vaikka supermarkettien hyllyt ovat täynnä. YK:n Maailman ruokaohjelman mukaan puolet Zimbabwen väestöstä eli lähes 8 miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia