(IPS) -- Eswatinilainen Mantfombi Msibi, 63, vietti aiemmin kylvöaikaan päivittäin seitsemän tuntia 1,2 hehtaarin maissipellollaan. Hän istutti, levitti hyönteismyrkkyjä ja kitki rikkaruohoja. Lisäksi hänen täytyi ostaa traktoripalveluita 1 750 Eswatinin lilangenilla (100 euroa).

”Maan työstäminen oli työlästä minulle ja ikääntyvälle aviomiehelleni, mutta lisäksi yhden lapsenlapsistamme täytyi jäädä koulusta pois useiksi päiviksi vain meitä auttaakseen”, Msibi kertoo.

Maissipellon lisäksi perheellä on karjaa, sikoja ja kanoja, jotka myös vaativat huolenpitoa. Msibin velvollisuuksiin kuuluvat lisäksi ruuanlaiton ja kolmen nuorimman lapsenlapsen hoidon kaltaiset kotityöt. Lastenlasten vanhemmat ovat kuolleet.

Tänä kasvukautena tilanne on kuitenkin toisenlainen. Msibi hyötyy nyt ilmastoälykkäästä viljelyteknologiasta, joka säästää valtavasti niin rahaa kuin aikaakin.

Ilmastoälykkäät maanviljelystekniikat ovat huomattavasti kohentaneet Msibin ja hänen perheensä elämänlaatua. Siinä missä hän aiemmin työskenteli tuntikausia päivittäin viikkotolkulla, uusien suorasiemennys- ja puomiruiskutustekniikkojen ansiosta häneltä kuluu pellolla vain viitisen tuntia.

Suorasiemennystekniikka (direct seeding) tarkoittaa viljelystapaa, jossa siemenet kylvetään suoraan kyntämättömään maahan. Puomiruiskutusta puolestaan käytetään nestemäisten lannoitteiden tai hyönteismyrkkyjen levittämiseen kasvien päälle kasvukauden aikana.

Niinpä Msibin ei enää tarvitse kyntää peltoaan eikä kitkeä rikkaruohoja, kuten useimpien vertaistensa kehitysmaissa. YK:n ruokajärjestö FAO:n mukaan rikkaruohojen käsin kitkeminen rohmuaa maataloustyöhön käytetystä ajasta 50–75 prosenttia. Naiset tekevät siitä 90 prosenttia.

”Nyt minulla on paljon enemmän aikaa muille perhevelvollisuuksille. Ennen kaikkea saan lepoaikaa, eikä yhdenkään lapsen täydy jäädä koulusta pois maanviljelyn vuoksi”, Msibi sanoo.

Tuotanto ja terveys

Msibi kuuluu niihin maanviljelijöihin, jotka hyötyvät Eswatinin (entinen Swazimaa) maatalousministeriön pilottiohjelmasta. Sillä kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkääseen maatalouteen.

Kannustusohjelmaa kokeillaan vasta kahdella hallintoalueella, mutta maanviljelijöiden kiinnostus on kasvussa. ”Näitä tekniikkoja kokeilleet eivät halua palata takaisin tavanomaiseen maanviljelyyn”, Manzinin alueen maanviljelysvastaava Jabu Diamini sanoo.

Varsinkin naiset hyötyvät. Liiallinen työtaakka ei pelkästään laske heidän tuotantonsa laatua, vaan myös rasittaa heidän terveyttään.

Projektinjohtaja Bheki Ginindzan mukaan tarkoituksena on lisätä tämän teknologian käyttöönottoa 30 prosenttia, koska sillä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 70 prosenttia.

”Tämä teknologia kasvattaa maaperän orgaanisen aineksen määrää, sillä sadonkorjuun jälkeen maissinvarret jätetään pellolle mätänemään ja tämä parantaa maan terveyttä. Maaperä on erittäin tärkeä hiilinielu”, Ginindza lisää.

Suorasiemennystekniikan etuja on sekin, että siinä kuluu toimenpiteen nopeuden vuoksi paljon vähemmän polttoainetta kuin tavanomaisessa kylvämisessä. Ainoa ongelma on Eswatinin oloihin ja suorasiemennykseen soveltuvien traktorien vähäisyys.