(IPS) -- Asiantuntijat kautta Afrikan pelkäävät, että kun sairaalat ja terveyskeskukset keskittyvät koronavirukseen, hivin, tuberkuloosin ja malarian kaltaiset miljoonia ihmisiä koskettavat tappavat taudit jäävät liian vähälle huomiolle.

Maailman terveysjärjestö WHO onkin varoittanut, että malariaan voi kuolla neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin koronavirukseen.

”Kun covid-19 leviää, pelkäämme, etteivät afrikkalaiset terveysjärjestelmät kestä. Se saattaa vaikuttaa kielteisesti rutiinipalveluihin, kuten malariakontrolliin. Liikkumisrajoitukset vaikeuttavat terveydenhoitohenkilökunnan töihin pääsyä ja tartunnalta suojautumista”, WHO:n Afrikan toimiston trooppisten ja tartuntatautien ohjelman tiiminvetäjä Akpaka Kalu sanoo.

Jos hyönteismyrkyillä käsiteltyjen moskiittoverkkojen jakelun kaltaisista malariantorjuntaohjelmista luovutaan ja jos malarialääkkeiden saatavuus heikkenee koronasulkujen vuoksi, malariakuolleisuus Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa saattaa kaksinkertaistua 769 000:een tänä vuonna.

Maailman malariataakan kantaja

Malaria sinänsä on estettävissä ja hoidettavissa, mutta silti se kuuluu Afrikan kuolinsyiden kärkikymmenikköön. Maailman malariataakka on lähes kokonaan Afrikan mantereen harteilla, sillä siellä on 93 prosenttia kaikista tartunnoista.

Viime vuosina malariatapausten määrä on laskenut, mutta huonosti varustellut ja alimiehitetyt kansalliset terveysjärjestelmät estävät vitsauksen täydellisen kitkemisen.

Malin pääkaupungin Bamakon yliopiston malariatutkimuskeskuksen johtaja Mamadou Coulibaly kehottaa malariamaita jatkamaan malarian ehkäisy- ja hoito-ohjelmiaan.

”Maiden tulisi taata malarian viiveetön testaus ja hoito sekä hyönteismyrkyillä käsiteltyjen moskiittoverkkojen saatavuus, jotta vältettäisiin katastrofiskenaarion toteutuminen”, Coulibaly vetoaa.

Akpaka Kalu painottaa, että malarian torjuntaan tarvitaan kotimaista rahoitusta. Valtion ja yksityisen sektorin yhteisyritykset ovat kyllä kiitettävästi tuoneet varoja, mutta ihannetapauksessa leijonanosa malarianhallinnan rahoituksesta tulisi valtioilta.

Leikkausten kova hinta

Vuonna 2001 afrikkalaiset hallitukset laativat Abujan julistuksen (pdf), jossa ne lupasivat sijoittaa 15 prosenttia valtioidensa budjeteista terveyspalveluiden kohentamiseen. Lähes 20 vuotta myöhemmin nähdään, että vain muutama valtio on investoinut terveydenhoitojärjestelmiinsä ja että monet valtiot ovat päinvastoin leikanneet terveysmenojaan.

Investoimattomuuden ja leikkausten hinta on nyt lankeamassa kaikkien afrikkalaisten maksettavaksi, ei yksinomaan köyhimpien kuten yleensä.

”Nyt kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä. Emme enää voi lentää Intiaan, Lontooseen tai Yhdysvaltoihin. Me olemme samassa veneessä, koska emme ole investoineet sinne minne meidän olisi pitänyt investoida. Toivon, että pandemian jälkeen terveydenhoito palautetaan arvoonsa ja siihen aletaan sijoittaa jopa enemmän kuin sovitut 15 prosenttia valtion menoista”, ugandalaisen Mbararan yliopiston mikrobiologian professori Yap Boum sanoo.

Nykytahdilla Afrikka tuskin on selättänyt malariaa vuoteen 2030 mennessä. 2030 on aikaraja, jolloin YK:n asettamat kestävän kehityksen päämäärät olisi pitänyt saavuttaa. Yksi päämääristä on terveen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen sekä malarian voittaminen.

”Me emme vaadi valtioita sijoittamaan rahaa pelkästään malarian torjuntaan, vaan koko terveydenhoitojärjestelmään. Emmehän halua, että samalla, kun suojelemme ihmisiä koronavirukselta, annamme heidän kuolla malariaan ja muihin tauteihin”, Kalu painottaa.

OIKAISU 1.6.2020: Korjattu ugandalaisen Mbararan yliopiston nimen kirjoitusasu.