Noin prosentti ihmiskunnasta on joutunut pakenemaan kodistaan, selviää YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) tänään julkaisemasta raportista. Määrä on vuosina kasvanut ennätyslukemiin, ja samaan aikaan yhä harvempi pystyy palaamaan kotiin.

Vuosittain 20.6. vietettävän maailman pakolaispäivän alla julkaistavan raportin mukaan viime vuoden lopussa maailmassa oli ennennäkemättömät 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan.

Määrää on laskettu maan sisäiset pakolaiset, kotimaansa rajojen ulkopuolelle paenneet sekä turvapaikanhakijat. Eniten on maan sisäisiä pakolaisia, 45,7 miljoonaa.  4,2 miljoonaa on turvapaikanhakijoita ja 29,6 miljoonaa varsinaisia pakolaisia, jotka ovat paenneet kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Heistä 85 prosenttia elää kehitysmaissa.

Pakolaisten määrä kasvoi vuodesta 2018 8,7 miljoonalla. Taustalla on pakolaisuuden kasvu etenkin Kongon demokraattisessa tasavallassa, Sahelin alueella, Jemenissä ja Syyriassa. Lisäksi kotimaansa ulkopuolelle paenneiden venezuelalaisten määrä on tilastoitu tarkemmin.

Pakenemaan joutuneiden määrä on vuoteen 2010 verrattuna 1,9-kertaistunut. Samalla pakolaisuus on pitkittynyt. Vielä 1990-luvulla vuosittain kotiinsa palasi noin 1,5 miljoonaa pakolaista. Nyt määrä on enää 385 000 ihmistä, UNHCR kertoo.

Pakolaisuus ei olekaan enää lyhytaikainen ja ohimenevä ilmiö, sanoo YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandi tiedotteessa.

”Ihmisten ei voi olettaa elävän epävakaassa tilanteessa vuosia ilman mahdollisuutta palata kotiin tai toivoa tulevaisuuden rakentamisesta siellä, missä he ovat. Tarvitsemme täysin uuden ja hyväksyvämmän asenteen pakenemaan joutuneita kohtaan. Meidän on myös pyrittävä päättäväisemmin ratkaisemaan vuosia jatkuvat konfliktit, jotka ovat tämän valtavan kärsimyksen taustalla”, hän totesi.

Suomen Pakolaisapu muistuttaa, että myös koronaviruspandemia vaikeuttaa pakolaisten tilannetta, kun kiintiöpakolaisten vastaanotto on osittain keskeytetty ja pakolaisleirien terveydenhuolto uhkaa romahtaa.

”Humanitaarisen työn lisäksi pitkäjänteinen kehitysyhteistyö on nyt entistä tärkeämpää. Lisäksi on löydyttävä poliittista tahtoa vastaanottaa pakolaisia turvallisten reittien, kuten perheenyhdistämisen tai pakolaiskiintiön kautta helpottaaksemme kehittyvien maiden painetta”, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Annu Lehtinen tiedotteessa.

Lisätty Pakolaisavun kommentit 18.6.2020.