Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston on kritisoinut loppuraportissaan kovin sanoin kansainvälistä yhteisöä epäonnistumisesta köyhyyden vastaisessa taistelussa. Alstonin mukaan köyhyyden vähenemistä on liioiteltu rajusti, ja koronakriisin myötä köyhyys tulee vain kasvamaan.

Australialaisen Alstonin tehtävänä on ollut raportoida äärimmäisestä köyhyydestä ja ihmisoikeuksista YK:lle. Hänen mukaansa maailma on suhtautunut köyhyyden vähenemiseen ”vaarallisen omahyväisesti” ja ”itseään onnitellen”, vaikka ei olisi syytä.

Äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,9 dollarilla päivässä elävien määrä putosi noin 1,9 miljardista 736 miljoonaa vuosina 1990–2015. Alston kuitenkin muistuttaa, että suurin osa edistyksestä johtuu siitä, että äärimmäinen köyhyys on vähentynyt Kiinassa, jossa monet ovat nousseet hädin tuskin köyhyysrajan yläpuolelle.

Äärimmäisen köyhyyden rajan määrittelee Maailmanpankki. Alstonin mukaan raja on muutenkin täysin sopimaton köyhyyden tarkasteluun, sillä 1,9 dollaria ei kaikissa maissa riitä edes perustarpeiden tyydyttämiseen.

”Jos käytettäisiin realistisempia mittareita, köyhyys olisi korkeammalla ja trendit äärimmäisen masentavia. Jo ennen pandemiaa 3,4 miljardia ihmistä, lähes puolet maailmasta, eli alle 5,5 dollarilla päivässä. Tämä luku ei ole juuri pienentynyt sitten vuoden 1990”, hän sanoo lausunnossaan.

Parhaillaan on meneillään YK:n kestävän kehityksen huippukokous, jossa arvioidaan vuonna 2015 hyväksyttyjen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Niistä tärkein on äärimmäisen köyhyyden poistaminen vuoteen 2030 mennessä.

Alstonin mukaan myös kestävän kehityksen tavoitteet ovat epäonnistumassa.

”Kestävän kehityksen tavoitteiden prosessia ympäröivä energia on mennyt värikkäiden julisteiden ja mitäänsanomattomien raporttien tuottamiseen. Ne kuvailevat lasin mieluummin 20-prosenttisen täytenä kuin 80-prosenttisen tyhjänä”, hän kritisoi.

Alstonin mukaan sekä kestävän kehityksen tavoitteissa että köyhyyden vähentämisessä yleensä on luotettu liikaa talouskasvun ja yksityisen sektorin voimaan.

Maailmantalous on kaksinkertaistunut kylmän sodan päättymisen jälkeen samaan aikaan, kun alle 5,5 dollarilla päivässä elävien määrä on pysynyt lähes samana, koska hyödyt ovat menneet rikkaille. Globaali yritysveroaste on pudonnut noin 40 prosentista 24 prosenttiin vuosina 1980–2019, raportissa kerrotaan.

Jos käytetään menneitä kasvulukuja arvioinnin pohjana, kestäisi 100 vuotta ennen kuin äärimmäinen köyhyys saadaan poistettua, hän muistuttaa.

Alston vaatii, että köyhyyden poistamisessa painotetaan enemmän vaurauden uudelleenjakoa, epätasa-arvoon sekä veronkiertoon puuttumista. Hän vaati myös kansainvälistä sosiaaliturvarahastoa, jonka turvin maita voidaan auttaa tarjoamaan köyhille sosiaalipalveluita.

”Köyhyys on poliittinen valinta, ja se on keskuudessamme, kunnes sen poistaminen ymmärretään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksenä”, hän sanoo.

YK:n määräajaksi nimitettävä riippumattomat asiantuntijat käsittelevät jotakin tiettyä temaattista ihmisoikeuskysymystä tai jonkin yksittäisen maan ihmisoikeustilannetta. He toimivat ihmisoikeusneuvoston alaisuudessa. Alstonin seuraajana jatkaa belgialainen Olivier de Schutter.