Korona kurittaa kastittomia Nepalissa – ”Tämä pandemia on tullut tappamaan kaltaisemme köyhät”
Kastittomia siirtotyöläisiä on palannut Intiasta Nepaliin koronapandemian aikana. Moni ei saa enää töitä koronavirusepäilyn tai taudin sairastamisen takia.
Taistelu kastittomien oikeuksien puolesta Nepalissa on tuottanut vähän tuloksia. Kuvan mielenosoitus järjestettiin kesällä 2013. Kuva: Mallika Aryal / IPS.
(IPS) -- Nepalissa koronapandemiasta kärsivät eritoten vähäosaiset. Kovin kohtalo on niillä Intiasta palaavilla kastittomilla eli daliteilla, jotka ovat saaneet positiivisen tuloksen koronatestissä.
Intian rajan lähellä Länsi-Nepalin Godavarissa asuva kahden lapsen äiti Kalpana Nagari, 30, on jäänyt työttömäksi, vaikka hänen kaltaisilleen päivätyöläisille on nyt kysyntää riisipelloilla. Nagari ei saa töitä, koska hänen puolisollaan todettiin koronavirus.
Aviomies Tika Narayan Nagari oli töissä Intiassa, kunnes sai potkut koronasulun vuoksi. Hän palasi Nepaliin 15. toukokuuta ja joutui rajalla tehdyn koronatestin seurauksena 50 päiväksi karanteeniin. Vielä sen jälkeenkin koko yhteisö hylkii Nagarin perhettä.
Kastittomiin kuuluva perhe on tottunut syrjintään, mutta nyt Kalpana Nagarin suurin huoli on lastensa ruokkiminen. Mies joutui palaamaan Intiaan löytääkseen työtä, sillä perhettä painaa myös isoäidin hautajaisia varten otettu laina.
”Jokaisella aterialla mietin, mistä saamme seuraavan. Maanomistajat eivät palkkaa minua, koska pelkäävät koronaa”, Nagari suree.
Karanteeni ei vakuuta
Kalawati Auji, 40, asuu myös Godavarissa. Hän kasvatti kolme poikaansa yksin miehensä kuoltua yhdeksän vuotta sitten. Vanhin poika kuoli viime vuonna, ja nuorimmalla on sydänvika. Keskimmäinen, 22-vuotias Dipak, oli töissä Intiassa ja lähetti rahaa äidilleen, joka huolehtii myös miniästä ja pojanpojasta.
Dipak Auji menetti työnsä ja palasi Intiasta kesäkuun lopussa. Rajalla tehdyn koronatestin tulos oli positiivinen, mistä seurasi 34 päivän karanteeni. Kotiin päästyään hän vetäytyi vielä viikoksi karjasuojaan. Sekään ei riittänyt: töitä ei löydy hänelle eikä hänen äidilleen, ja velka lähikauppaan kasvaa.
”Tämä pandemia on tullut tappamaan meidän kaltaisemme köyhät”, Kalawati Auji sanoo.
Apu tulee liian myöhään?
Godavarin kaupunki suunnittelee jonkinlaista koronatukea kaikkein haavoittuvimmille. Apulaispormestari Ratna Kadayat sanoo, että etusijalla ovat dalitit, naiset ja syrjäytyneet.
Apu saattaa kuitenkin olla liian vähäistä ja tulee liian myöhään, pelkää Savitra Ghimire kastittomien naisten oikeuksia ajavasta järjestöstä. Godavarin seudulle on palannut kuukauden aikana nelisen tuhatta henkeä Intiasta, ja heistä 349:llä todettiin korona.
Vaikka suurin osa palaajista on jo toipunut, heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot, sillä koronasulku kiristyy taas Nepalissa. Työmarkkinoilla on hiljaista, ja jos töitä onkin, Intiasta palanneet kastittomat jäävät jonon hännille.
Johns Hopkins -yliopiston mukaan 29 miljoonan asukkaan Nepalissa oli 23. elokuuta mennessä todettu 31 117 koronatapausta ja tautiin oli kuollut 146. Yli miljardin asukkaan Intiassa tapauksia oli 3 044 940 ja kuolleita 56 706.
Kastilaitos yhä voimissaan
Kastilaitos on järjestelmä, jossa syntyperä määrittää yhteiskunnan jäsenen aseman pysyvästi. Hindulaisuuteen perustuva järjestelmä on yhä voimissaan Intiassa ja eräissä sen naapurimaissa, vaikka se on lailla kielletty. Nepalissa järjestelmä lakkautettiin jo 1960-luvulla, mutta se vaikuttaa yhä sosiaalisiin suhteisiin.
Neljän pääkastin alapuolella on hyljeksitty kansanryhmä, kastittomat eli dalitit. Sana dalit tarkoittaa koskematonta. Ylempikastiset eivät voi koskea kastittomaan, koska se tekee heistä uskonnollisesti katsoen "saastuneita".
Kastittomien osuus Nepalin 29-miljoonaisesta väestöstä arvioidaan 15-20 prosentiksi, mikä voi nykyisin tarkoittaa lähes kuutta miljoonaa ihmistä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia