Koronaviruskriisi on asettanut YK:n ja koko kansainvälisen yhteistyön ja monenkeskisen järjestelmän valtavan paineen alle koronaviruskriisin aikana. Tilanteen vaikeuteen nähden YK on pärjännyt kuitenkin suhteellisen hyvin, todettiin Suomen YK-liiton ja YK:n ystävien webinaarissa viime viikolla.

”On paradoksaalinen tilanne, että samanaikaisesti, kun multilateraalista järjestelmää tarvittaisiin enemmän kuin koskaan, se on suuremmissa vaikeuksissa kuin aikoihin. Siihen nähden YK on selvinnyt nykytilanteesta aika hyvin. Toisaalta kriisi on monelta osin vielä edessä”, sanoi ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkku tilaisuudessa.

Kansainvälinen yhteistyö ja monenkeskinen järjestelmä, jota YK käytännössä johtaa, rakoili jo ennen pandemiaa – esimerkkinä vaikkapa Yhdysvaltain eroaminen Pariisin ilmastosopimuksesta. Samalla suurvaltasuhteet ovat muuttuneet, kun etenkin Kiina ja Yhdysvallat nahistelevat keskenään.

Koronaviruspandemian aikana Yhdysvallat on katkaissut rahoituksensa Maailman terveysjärjestöltä (WHO), ja samaan aikaan maailma kiistelee siitä, missä järjestyksessä tuleva koronavirusrokote lopulta jaetaan.

”Olen huolissani itsekkyydestä, joka nostaa eri valtioiden toiminnassa selvästi päätään. Nyt tarvittaisiin nimenomaan kansainvälistä yhteistyötä valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden välillä. Solidaarisuuden puute on hyvin huolestuttavaa”, totesi oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta.

Hyvä uutinen on, että koronakriisin aikana on nähty myös hyvää kansainvälistä yhteistyötä, kuten rokoteyhteistyömekanismi Covaxin perustaminen, muistutti Suomen YK-liiton puheenjohtaja Helena Laukko. Covaxia johtavat kansainväliset yhteenliittymät CEPI ja GAVI. WHO on yhtenä osapuolena.

”YK on selvinnyt hyvin johtajuudesta. YK-järjestöt puhaltavat yhteen hiileen tehokkaammin kuin tähän asti”, myös Elina Kalkku totesi.

Myös Suomen YK-suurlähettiläs Jukka Salovaaran mukaan YK on tehnyt koronaviruksen aikana ”yhtenäisyysloikan”.

”Pääsihteeri ja varapääsihteeri ovat vetäneet järjestöt yhteen ja koordinoineet toimia tehokkaasti. Koronarahaston kautta on kanavoitu rahat yhtenäistä reittiä. -- Ratkaisuja ei edesauta se, että yleiskokous ei pysty kokoontumaan, mutta toimiva ulottuvuus ovat YK-järjestöt, kuten UNDP, Unicef, Unfpa ja UN Women. Ne ovat toimineet hyvin”, Salovaara sanoi videohaastattelussa.

Seksuaaliterveys uhattuna

Lähitulevaisuudessa YK:ta odottavat todennäköisesti rahoitusvaikeudet, kun Yhdysvaltain WHO-rahoitus on loppunut ja jäsenmaiden julkiset taloudet kärsivät koronaviruskriisistä muutenkin.

Samalla koronaviruspandemia tulee vaikuttamaan moniin globaaleihin kehityskysymyksiin. Köyhyys kasvoi jo ennen pandemiaa, ja nyt tilanne uhkaa pahentua.

Yksi huoli ovat seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet, jotka ovat samalla myös esimerkki kansainvälisen yhteistyön rakoilusta. Yhdysvallat leikkasi rahoitusta alan järjestöiltä jo ennen pandemiaa.

”Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet on se alue, jossa arvojen vastakkaisuus näkyy kansainvälisessä keskustelussa. Jos nyt neuvoteltaisiin uusia asiakirjoja, voisi käydä niin, ettei saataisi kirjattua niitä asioita, jotka on aiemmin pystytty yhteisymmärryksessä kirjaamaan. Kyseessä ei ole vain Yhdysvallat vaan ryhmä maita, jotka toimivat tätä agendaa vastaan. Ja nämä ovat äärimmäisen tärkeä kehityskysymys. -- Tämä ei ole pelkästään YK:n neuvottelukieltä vaan tärkeä käytännön kysymys kaikille”, Kalkku muistutti.