Lukuisia siviilejä on kuollut ja vammautunut molemmin puolin Armenian ja Azerbaidžanin välistä kontaktilinjaa Vuoristo-Karabahin konfliktin viime päivien kiihtymisen vuoksi.

Myös satoja koteja, sairaaloita ja kouluja on tuhoutunut tai vahingoittunut tykistötulessa ja ilmaiskuissa, kertoo Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC).

Raskaan aseistuksen käyttö asutuilla alueilla on sen mukaan lisääntynyt viime päivinä. Kyseessä voi olla kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomus, se muistutti eilen.

”ICRC tuomitsee jyrkästi raportoidun mielivaltaisen tulituksen ja muut väitetyt laittomat hyökkäykset -- kaupungeissa ja muilla asutuilla alueilla, joissa siviilejä kuolee ja he saavat kauhistuttavia vammoja, myös elinikäisiä”, sanoi ICRC:n Euraasian johtaja Martin Schüepp tiedotteessa.

Järjestön mukaan kuolleiden joukossa on myös lapsia. Rakennusten lisäksi teitä sekä sähkö-, kaasu- ja viestintäverkkoja on vahingoittunut. Perheet etsivät turvaa, ja osa on vetäytynyt maan alle lämmittämättömiin kellareihin.

”Ihmiset ovat olleet yhteydessä ICRC:hen. He ovat kauhuissaan eivätkä tiedä, minne mennä ja miten pysyä turvassa”, Schüepp sanoi perjantaina julkaistussa tiedotteessa.

Armenia ja Azerbaidžan ovat kiistelleet noin 30 vuoden ajan Vuoristo-Karabahin alueesta, joka on armenialaisenemmistöinen, Armenian miehittämä Azerbaidžanin sisällä sijaitseva alue. Se on julistautunut itsenäiseksi, mutta käytännössä itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. Taistelut kiihtyivät jälleen reilu viikko sitten.

Eilen Azerbaidžanin kerrottiin pommittaneen Vuoristo-Karabahin pääkaupunkia Stepanakertia. Azerbaidžan taas sanoi Armenian iskeneen Azerbaidžanin toiseksi suurimpaan kaupunkiin Ganjaan.

Yhteensä noin 240 ihmistä on epävirallisten mediatietojen mukaan kuollut taisteluissa.

ICRC toimittaa alueelle terveydellisiä tarvikkeita sekä ruumispusseja. Myös EU on ilmoittanut avun toimittamisesta.

ICRC muistuttaa, että siviilit ovat jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa pian saapuvan talven sekä koronaviruspandemian vuoksi. Järjestö pelkää, että kaaos ja pakolaisuus johtavat koronatapausten kasvuun, kun ihmiset joutuvat olemaan tuntikausia yhteisissä tiloissa tai paikoissa, joissa ei ole kunnon sanitaatiota.  Lisäksi konfliktin paheneminen vaikuttaa väestön mielenterveyteen.