Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Yli 13 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua Sahelin keskiosissa kolmessa maassa, Burkina Fasossa, Malissa ja Nigerissä.

Akuutista nälästä kärsii noin 7,4 miljoonaa ihmistä. Määrä on kolminkertaistunut vain vuoden aikana. Osissa Burkina Faso pohjoisosia yli kymmenentuhatta ihmistä on vain ”yhden askeleen päässä nälänhädästä”, varoitti Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Chris Nikoi tällä viikolla.

”Maailma ei voi ryhtyä toimimaan vasta kun lapsia, naisia ja miehiä on kuollut”, hän sanoi.

YK, EU, Saksa ja Tanska järjestivät eilen virtuaalisen avustuskonferenssin Sahelin tilanteen parantamiseksi. Apulupauksia saatiin yhteensä yli 1,7 miljardin dollarin eli noin 1,4 miljardin euron edestä.

Sahelin tilanteen heikkenemisen taustalla on yleinen köyhyys, vaikeutuvat ilmasto-olosuhteet, väestönkasvun aiheuttamat paineet sekä syvenevä konflikti. Kriisin keskipisteessä on Malin vuonna 2012 alkanut konflikti, joka on levinnyt myös naapurimaihin ja muuttunut ääri-islamilaiseksi väkivallaksi. Lisäksi konflikteja on paikallisten yhteisöjen välillä, ja myös rikollisjengit tuovat oman osansa keitokseen.

Sisäisten pakolaisten määrä on noussut kahdessa vuodessa 70 000:sta lähes 1,6 miljoonaan. Pahin tilanne on Burkina Fasossa, jossa on käynnissä yksi maailman nopeimmin kasvavista pakolaiskriiseistä. Turvattomuus vaikeuttaa avun toimittamista perille, ja aseelliset ryhmät ottavat kohteekseen myös avustustyöntekijöitä.

Siviileihin kohdistuva väkivalta on ollut julmaa. Esimerkiksi lokakuun alussa 25 kotiinsa palaamassa olevaa miestä teloitettiin näiden perheiden silmien edessä, kertoi YK:n pakolaisjärjestön edustaja Boris Cheshirkov viime viikolla. Naiset ja tytöt ovat joutuneet seksuaalisen väkivallan kohteeksi, ja lapsia on rekrytoitu aseellisten ryhmien riveihin.

Jo ennen koronapandemiaa yli 4 000 koulua jouduttiin sulkemaan, ja koronaviruspandemia on sulkenut loputkin. Koronan takia kuusi miljoonaa ihmistä on myös pudonnut äärimmäiseen köyhyyteen.

”Tähän asti kansainvälinen yhteisö  – kaikki täällä tänään olevat – on keskittynyt eniten lyhytaikaiseen humanitaariseen apuun turvallisuustoimien ohella. Molemmat ovat välttämättömiä, mutta paljon enemmän tarvitaan. -- Kansainvälisen yhteisön ja kansallisten viranomaisten on investoitava paljon enemmän peruspalveluihin, etenkin koulutukseen, terveyteen, puhtaaseen veteen, sanitaatioon ja perhesuunnitteluun”, sanoi YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock konferenssissa.

Nyt luvatuilla rahoilla on määrä auttaa noin kymmentä miljoonaa ihmistä tämän ja ensi vuoden aikana. Esimerkiksi WFP tavoitti elokuussa noin 3,4 miljoonaa ihmistä.