Koronapandemia ja epävarmat taloudelliset ajat ovat alkaneet heijastua suomalaisten mielipiteisiin kehitysyhteistyöstä sekä sen tarpeellisuudesta.

Ulkoministeriön tänään julkaiseman kyselytutkimuksen (pdf) mukaan selvä enemmistö, 78 prosenttia suomalaisista, pitää kehitysyhteistyötä kyllä yhä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Osuus on kuitenkin pienin koko sinä aikana, kun asiaa on kysytty ulkoministeriön kyselyissä vuodesta 2006 alkaen. Viime vuoteen verrattuna pudotusta on peräti 11 prosenttiyksikköä.

Aiempaa harvempi myös kannattaa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamista ja aiempaa useampi leikkauksia.

Tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen uskoo, että kannatuksen laskun taustalla on epävarmuuden kasvu, joka liittyy etenkin koronapandemiaan.

”On luonnollista, että kun omassa taloudessa on ongelmia, huomio kääntyy sisäänpäin eivätkä maailman asiat ole niin polttavina mielessä. Myös valtion velka huolettaa ihmisiä. Siitä huolimatta kehitysyhteistyön kannatus on kuitenkin pysynyt korkealla”, hän muistutti julkistustilaisuudessa tänään.

Samantyyppisiä trendejä on nähty myös takavuosina. Esimerkiksi finanssikriisi vähensi kehitysyhteistyön suosiota.

Kyselyn mukaan reilu viidennes suomalaisista kertoo, että koronapandemia on vaikuttanut kielteisesti heidän näkemyksiinsä kehitysyhteistyöstä. Toisaalta lähes yhtä suuri osuus on muuttanut mielipidettään myönteiseen suuntaan.

Poissa silmistä, poissa mielestä

Tutkimuksen mukaan myös kiinnostus ja tietämys kehitysyhteistyötä ja kehityskysymyksiä kohtaan on vähentynyt. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on kuullut vain 42 prosenttia suomalaisista, kun viime vuonna osuus oli 47 prosenttia.

Samaan aikaan usko kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen on notkahtanut. Osuus on pudonnut vuodessa peräti 20 prosenttiyksikköä 64 prosentista 44:ään.

Rahkonen selittää asiaa osittain viestinnän muuttumisella: koronapandemia on vienyt tilaa muilta uutisilta, eikä kehitysmaista tai kehitysyhteistyöstä ole kerrottu yhtä paljon mediassa, joka on tavallisille kansalaisille tärkein tiedon lähde.

”Vanha sanonta ’poissa silmistä, poissa mielestä’, pitää paikkansa tässä. Jos jostain asiasta ei kerrota mediassa, miten ihmiset voisivat muodostaa siitä käsitystään?”

Viestinnän vähäisyyden on huomannut myös suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kansalaisyhteiskunta-asiantuntija Pauliina Savola.

”Uutisointi on keskittynyt etenkin kotimaan koronatilanteeseen ja kouralliseen muita maita etenkin Euroopassa. Pandemian inhimillisistä vaikutuksista kehittyviin maihin on kerrottu aika vähän. Se voi vaikuttaa asenteisiin”, hän huomauttaa.

Kehitysyhteistyön ammattilaiset ovat kyllä yrittäneet panostaa viestintään. Esimerkiksi Fingo on on tuonut tänä vuonna kehitysyhteistyön tuloksia esiin aiempaa näkyvämmin.

”Järjestöt ovat viime vuosina panostaneet enemmän omasta toiminnastaan kertomiseen nettisivuillaan, ja myös ulkoministeriön sivuilla on nostettu viime aikoina case-esimerkkejä kehitysyhteistyöstä. Sen valossa on erikoista, että usko tuloksellisuuteen sekä kiinnostus ja tietämys on vähentynyt”, Savola toteaa.

Savolan mielestä kyselyn tulokset ovat huolestuttavia mutta toisaalta myös ymmärrettäviä ja osittain myönteisiäkin: oman maan haasteista huolimatta 85 prosenttia suomalaisista pitää köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisesta ylipäätään tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

”Tämä on kuitenkin kehitysyhteistyön perimmäinen tavoite.”

Arvot eivät ole koventuneet

Tutkimuksen mukaan eniten kehitysyhteistyömielipiteisiin vaikuttavat ihmisen omat arvot. Esimerkiksi puoluekanta on tärkeä selittävä tekijä. Perussuomalaisten äänestäjistä vain 41 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, Liike Nytin äänestäjistä puolet. Kaikilla muilla puolueilla osuus on yli kolme neljäsosaa, vihreillä peräti 98 prosenttia.

Ovatko suomalaisten arvot sitten koventuneet koronapandemian myötä?

”Varmasti vastakkainasettelu ja arvojen koventuminen näkyvät koko maailmassa. Tällainen palaute pitää ottaa vakavasti, ja meidän on tutkittava sitä, onko esimerkiksi viestinnässä parannettavaa. Uskon kuitenkin, että korona on osoittanut, että globaalit kriisit tarvitsevat globaaleja ratkaisuja. Niitä ei voi löytää yksin Suomi eikä Eurooppa”, totesi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tiedotustilaisuudessa.

Toisaalta muut tutkimukset osoittavat, että arvot muuttuvat hitaasti ja ettei koronapandemia ole niihin vielä vaikuttanut, Rahkonen muistutti.

Tutkimukseen osallistui 1 071 henkilöä eri puolilla Suomea. Haastattelut tehtiin syyskuussa 2020 yhdistelmämenetelmällä, jossa puolet haastatteluista toteutettiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina ja toinen puoli etähaastatteluina internetpaneelin välityksellä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.