Tuhkarokkotapauksia oli viime vuonna eniten 23 vuoteen – Nyt korona on keskeyttänyt rokottamisen monissa maissa, ja pelkona on tautiaalto
Rokotekattavuus on viime vuosina heikentynyt, ja korona on vähentänyt rokottamista entisestään. Rokottamattomuus on kuin metsäpalon sytyke, varoittaa WHO:n asiantuntija Natasha Crowcroft.
Tenajne Dajnen vauva sai tuhkarokkorokotksen toukokuussa 2017 terveystyöntekijä Tsehay Ayelelta (oik.) Etiopiassa. Kuva: UNICEF Ethiopia /2017/Ayene / CC BY-NC-ND 2.0.
Maailman terveysjärjestö (WHO) ja YK:n lastenjärjestö Unicef ovat huolissaan tuhkarokkorokottamisen vähentymisestä.
Tuhkarokkotapaukset kasvoivat jo ennen nykyistä koronapandemiaa, mutta nyt koronapandemia on johtanut rokotusten keskeyttämiseen ainakin 26 maassa. Tällä hetkellä 94 miljoonaa ihmistä on vaarassa jäädä ilman rokotusta.
”Ennen koronakriisiä maailma kamppaili tuhkarokkokriisin kanssa, eikä se ole kadonnut. Terveysjärjestelmät ovat koronapandemian takia paineen alla, eikä yhden taudin vastainen taistelu saa tapahtua toisen kustannuksella. Se tarkoittaa, että on varmistettava, että meillä on resursseja jatkaa rokotekampanjoita --, vaikka puutummekin samalla kasvavaan koronapandemiaan”, sanoi Unicefin pääjohtaja Henrietta Fore eilen järjestöjen tiedotteessa.
Tuhkarokkotapausten määrä on kasvanut maailmalla vuodesta 2016 alkaen. Viime vuonna tapauksia havaittiin lähes 870 000, eniten 23 vuoteen. Tauti vei yli 207 000 ihmisen hengen.
Suurin syy huonoon kehitykseen on rokottamattomuus. Lapsi tarvitsee tuhkarokolta välttyäkseen kaksi rokoteannosta, ja rokotekattavuuden on pysyttävä 95 prosentissa, jotta tauti ei leviäisi. Ensimmäisen annokseen saa kuitenkin 84–85 prosenttia lapsista, toisen annoksen vain 71 prosenttia, järjestöt kertoivat.
”Suuri ongelma eivät ole suuret aukot kattavuudesta vaan kattavuuden jumittuminen. Se on kuin metsäpalon sytyke, kun se saavuttaa pisteen, jossa syttyminen todella alkaa. Tämän näimme vuonna 2019, kun alueilla, joilla oli ollut riittämätön rokotekattavuus vuosia, puhkesi lähes räjähdysmäisiä tautiaaltoja”, sanoi WHO:n vanhempi tekninen neuvonantaja Natasha Crowcroft.
”Jos kattavuus on 80 prosentin luokkaa, saatetaan ajatella, että asiat ovat ok, mutta näin ei todellisuudessa ole, ja lopulta päädytään laajoihin tautiaaltoihin.”
Suurin syy rokottamattomuuteen ovat heikot terveysjärjestelmät ja kyvyttömyys tavoittaa lapsia, mutta joissakin maissa myös rokotekielteisyys on ongelma, järjestöt kertoivat.
Epidemioita on viime aikoina ollut esimerkiksi Kongossa, Madagaskarilla, Keski-Afrikan tasavallassa, Georgiassa, Kazakstanissa, Pohjois-Makedoniassa, Samoalla, Tongalla ja Ukrainassa.
WHO ja Unicef lanseerasivat viime viikolla hätävetoomuksen. Siinä vaadittiin lisärahoitusta tuhkarokon ja polion vastaiseen taisteluun maissa, jotka eivät saa tukea kansainväliseltä, köyhimmille maille tarkoitetulta rokoteallianssi Gavilta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia